Issittumi Utoqqalineq
Pillugu

Kalaallit Nunaanni ukiuni makkunani utoqqaat amerliartorput sulili inuunerminni atugarisaat pillugit ilisimasat killeqarlutik. Tamanna Issittumi Utoqqalineq qulequtsiullugu suliniummi iliuuseqarfiginiarneqarpoq.

Suliniut aningaasaateqarfimmiit VELUX FONDEN-imit 5,6 mio. koruuninik aningaasaliiffigineqartoq ilaatigut kulturikkut oqaluttuarisaanerup misissuiffigineragut, kulturip misissuiffigeqqissaarneragut innuttaasunillu misissuisitsinertigut Kalaallit Nunaanni utoqqaat akornanni peqqissuseq, iluarusunneq, inuunermillu naleqartitsineq ilisimatusarfigineqassapput.

Ilisimatusarneq peqqissuunissaq anguniarlugu suliniutinik aaqqiissutissanillu nutaanik inerisaaqataassaaq piviusunngortitseqataassallunilu peqqinnisamillu sullissisut ilinniagaqassutsikkut pitsanngorsaavigineqarsinnaanerannut siunnersuusiussalluni.

Suliniummi- sulineq ilisimatusarnerlu akuleriissinneqarput, suliniutillu nutaat kommunini atuutilersinneqassallutik. Taamaammat Kalaallit Nunaanni kulturimut tunngatillugu pissutsinik, ilisimasanik maannalu periusaasut pillugit misilittakkanik ilaqartinnissaa suliniummi immikkut pingaartinneqarput.

Issittumi Utoqqalineq qulequtsiullugu suliniut Kalaallit Nunaanni kommunit ilisimatusartullu, peqqinnissakkut sullisisutut ilinniagallit ilinniartitaanermilu aqutsisut København-ip Universitetianeersut, Ilisimatusarfimmeersut, Det Nationale Forskningscenter for Velfærd (SFI)-meersut, Syddansk Universitetimeersut Professionshøjskolimilu UCC-meersut qanimut suleqatigiinnerisigut ineriartortinneqarlunilu ingerlanneqarpoq.

Atuaruk.