Ilisimatusarfimmi - ujarlerpoq
Pillugu

Kalaallit Nunaani umiartorneq angallassinermut pingaaruteqartuaannarnikuuvoq, taamaakkaluartorli silaannap allanngoriartornerata imaani angallassineq allanngortissimavaa, soorlu immat ilaat sikusuaannaartut sikussaartillugit, sikuusarnerlu sivikillisimalluni.

MARPART- imik pilersaarusiaq nunat tamalaat akornanni ilisimatuutut misissuinermi pilersaarutavoq sukumiissumik paasiniaavigissallugu issittuni nunani Arktis- imiittuni qanoq “immami annaassiniaanerit aamma nunat tamalaat akornanni suleqatigiissinnaaneq” ingerlalluarsinnaanersoq.

Pilersaarusiami misissorneqarpoq qanoq silaannap allanngoriartornera inuaqatigiit isumannaarnerannut sunniuteqarnersoq. Silaannap allanngoriartornerata navianartorisinnaasaasa ilaat tassaapput umiartornermi angallassinermi sillimaniarnissaq, imaani uuliasornermik ulorianartorsiornerit, allatullu aamma sulinerni navianartorsiornerit. 

Kalaallit Nunaat kisiat eqqartornagu, misissueqqissaarnerup aamma ilanngutissavai nunat allat soorlu Island, Norge- p avannaa, minnerunngitsumillu Rusland- ip avannaata kitaa. 

Kalaallit Nunaanut tunngasumik misissueqqissaarnerit Ilisimatusarfimmi sulisunik sukumiisumik misissorneqarnerat ingerlanneqarpoq.

Misissuineq ataatsimut isigissagaanni tunngaviuvoq misissussallugu qanoq silaannaap allanngoriartornerata nunani issittup imartaani sulinerit amerlisissanerai. Tassanilu ilimagineqarpoq imaani sulinerit annertusippata navianartorsiornerit aamma amerlisinnaasut. Navianatorsiortarnerit amerlissappata ilimagineqarpoq annaassiniarlutik sulisut suli amigaatigineqarnerulissasut, taamasillutillu atorfissaqartinneqassasoq nunani tamalaani suleqatigiinnermi annaassiniartartut (SAR). Tamanna pissutaavoq nunani minnerusuni issittuniittuni ajunaartoqartillugu nammineerlutik annaassiniarnerit naammaginartumik isumannaallisarsinnaannginnamikkit.

Ilisimatusarfimmiit Kalaallit Nunaat pillugu immikkut misissueqqissaarnermi tunngaviusumik anguniagaasimavoq misissoqqissaassallugu qulaani paasiniangassat taakkartorneqartut ilumut Kalaallit Nunaannut eqqornersut. Tamannalu paasiniaaffigerusullugu apeqqutit uku suliami misissorneqarlutillu akissuteqarfigineqarput:

  • Ilumut imaani angallassineq imarsiornermilu suliat qaffassimanerlutik?
  • Suliaqarnerit qaffassimanerisa, ilumut navianartorsiornerit ajutoornerillu qaffannerinik kinguneqarpa?
  • Qanoq upalungaarsimaniarnermi annaassiniarnermilu, allaffissornerup aaqqissuussaanera suliamut sunniuteqarpa?
  • Isumalluutit qanoq annertutigisut atorsinnaasat annertutigippat aammalu upalungaarsimanerup, ujaasititsisarnerni, annaassiniarnermilu suliat, inuiaqatigiinnut qanoq kinguneqarpat?
Ilumut imaani angallassineq imarsiornermilu suliat qaffassimanerlutik?

Kalaallit Nunaani imarsiorneq suliap suussusaa apeqqutaalluni assigiinngiiaartumik ineriartorsimavoq. Soorlu ilaasortaatini, assartuutini, aalisarnerullu iluani pissutsi allanngorpallaarsimanngillat ukiuni kingullerni. Ukiunili qulini kingullerni allanngortoqarsimavoq uuliasiornermi, takornarianillu ilaasortaatini.

  • Uuliasiornermi imarsiorneq ersarissumik qaffannikuuvoq 2009- miit 2013- ip tungaanut, siornatigummi uuliasiornermut umiarsuit ukiumut takkuttartut 2-3 missaaniit umiartornerillu ukiumut 8-9 missaaniik, qaffangaatsiarsimapput umiarsuit 21- inut umiartornerillu ukiumut 97- nngorlutik. Taamaakkaluartorli 2013- imi uuliasiornermi imarsiornerit assut appaqqissimallutik soorlu 2009- imitut, sulilu ulloq manna tikillugu appariartuinnarlutik.
  • Takornariaqarnermili angallassineq allatut ineriartorsimavoq. Takornariartaassuit anginerit 500 sinnerlugit ilaasoqarsinnaasut nunatsinnut tikittartut ukiumut apparsimapput, taamaakkaluartorli umiarsuit mikinerusut, 200 ataallugit ilaasoqarsinnaasut, tikittartut qaffassimallutik. 2011- imi umiarsuit ukiup ataatsip ingerlanerani 60- iupput, 2014-imilu qaffassimallutik umiarsuit 90- inngormata, sulilu amerliartuinnarlutik.

Kalaallit Nunaata imartaani silaannap allanngoriartornerani misissueqqissaarnermut ilimagisaq ilaatiguinaq eqquuppoq, tassalu imarsiornermi suliaqarnerit qaffassasut.

Suliaqarnerit qaffassimanerisa, ilumut navianartorsiornerit ajutoornerillu qaffannerinik kinguneqarpa?

Nunatta imartaani annaasiniaanerit qaffakkiartuaarsimapput, angallatillu annanniarneqartut amerlanerit umiatsiaaraallutik 30 fod ataallugu angissusillit.

  • Annaanneqarsimasut agguaqatigiissikkaanni ukiuni kingullerni tallimani 93,3% aamma 98,1% missaani annaanneqarsimapput. Kisitsisit taakkua marluk ataatsimoortikkaanni annaassiniaanerit iluatsittut nunatsinni 94%- iupput. Soorunami pitsaanerpaassagaluarpoq 100% annaaneqartartuuppata, kisianni piviusorsiussagaanni taamaattoqanngisaannarnera pillugu 94% qaffasissutut nalilerneqarpoq.
  • Navianartoq anerpaaq tassaavoq takornariartaatinik angisuunik ajutoortoqassagaluarpat. Tamanna pissutaaavoq isumalluutit annertoorujussuit annaassiniaanermi atorneqartariaqassammata, isumalluutillu ilaasa amigarneri pillugit ajoqusertut, ajunaartullu amerlasinnaallutik.

Taakkartorneqartuni pissutaapput immikkuullarimmat Arktis- imi silap issinnera, inoqarfiit sinerissami siammasimanerat, nunap anginerata, atortorissaarutillu killeqarnerat aammalu isumalluutit annaassiniarnermut atungassat killeqarnerat.

Qanoq upalungaarsimaniarnermi annaassiniarnermilu, allaffissornerup aaqqissuussaanera suliamut sunniuteqarpa?

Kalaallit Nunaani sillimaniarneq marloqiusamik naalagaaffimmik kaalaallillu nunaani, pisortanit nakkutigineqarpoq. Suleqatigiilluassagaanni pisariaqarpoq suliassat ersarissumik agguataassallugit, ataqatigiissaartumillu suleqatigiissinnaaneq.

Suliat amerlanerit isumagineqartarput Kalaallit Nunaata politi- aniit aamma Arktis Kommando- miit. Sakkutuut sakkutooqarfimmut tunngasunik suliaqartarput aammalu suliassat inuiaqatigiinnut tunngasut isumagisarlugit, soorlu makkua, upalungaarsimaneq aammalu annaassiniarneq, inooqatigiinnerup iluani isumannaallisaanermut pingaaruteqaqisumik.

  • Ajornartorsuit ilaat annaassiniaanermi tassaapput inoqarfiit siammasinnerat silallu allanngoriataartarnera, qisuariarsinnaaneq killilersimaartaraat. Upalungaarsimasullu Nuummi, kitaanilu eqikkarsimaneri ajornartorsiut millisinngilaat.
  • Assersuutitullu atorsinnaavoq aggustimi 2015- imi uuliamik mingutitsinermik pasitsaassaq, Danmarksstræde Kalaallit Nunaata Island- illu akornani misissuiartorfigineqartussanngormat.

Ajutoorfiup ungasinnera silarluneralu pisuulluni Arktisk Kommando- p umiarsuaataa qaninnerpaaq aatsaat ullut tallimat qaangiummata apuuppoq.

Isumalluutit qanoq annertutigisut atorsinnaasat annertutigippat aammalu upalungaarsimanerup, ujaasititsisarnerni, annaassiniarnermilu suliat, inuiaqatigiinnut qanoq kinguneqarpat?

Annerusumik anguniagaq eqqarsaatigissagaanni, kisitsisit takutippaat ulluinnarni ujaasinermut annaassiniaanernullu isumalluutit naammaginartut.

  • Ajornartorsiut ernumanarneq tassaavoq annerusumik takornariartaassuarni ajunaartoqassappat. Aasaq 2016 aamma 2017-imi takornariartaassuaq Crystal Serenity- mik atilik 1700- inik ilaasulik Vancouver- iminngaanniit Nordvestpassage- koorluni Ilulissanut ingerlaarsimavoq. Kingornalu nutatta kitaata sineriaa sinerlugu Nuummukarsimalluni, tassanngaanniillu New York- imukarluni.
  • Sillimaniarnermut pisortaqarfik malillugu nunatta periarfissaqartitai tunniussinnaasaalu naammassimanavianngillat Crystal Serenty ajutoorsimasuuppat, tassa taakkunani umiarsuarni annerusuni ajutoortoqassagaluarpat Danmark- imiit ikiorsiisussat kingusinaarsimassangaluaramik.

Misissunerup takutippaa pissutsini eqqaariikkani annaassiniarnerit iluatissappata, nunani tamalaani, nunamilu piffimmi suleqatigiinnermik pitsaasumik pilersitsisariaqartoq.

Atassuteqaat
Saqqummersitaq

Greenland (Denmark)
Saqqummersitaq ammasoq
Greenland’s Preparedness Capacities, Challenges and Need for Cooperation
Saqqummersitaq ammasoq
Greenland (Denmark)
Saqqummersitaq ammasoq
The Greenlandic sea areas and activity level up to 2025
Saqqummersitaq ammasoq
Maritime activity risk patterns and types of unwanted incidents: The Greenlandic sea areas
Saqqummersitaq ammasoq
Attavigiuk