Ilisimatusarfimmi - ujarlerpoq

Ilinniartitsisunngortitsinermi oqalugiaat 2016, Ilinniarfissuaq

22.06.2016

Ilinniartitsisunngortitsinermi oqalugiaat 2016 - Britta Lohmann, Instituttip pisortaa, Ilinniartitsinermik Ilisimatusarfik

 

Asasakka ilinniartitsisunngortut;

Siullermik ilinniartitsisutut immissinnut taasinnaanngornissinni pilluaqqorusuppassi. 

Eqqaamavisiuk taamani 61-ullusi aallartikkassi. Ilassi ilinniarnertik unitsissimavaat unitsikkallarluguluunniit. Unikkallarsimagaluartunik aamma allanik ilinniaqateqalersimavusi. Najugaq qimannagu ilinniartunik arfinilinnik aamma ilasimavusi, taamaalillusi 53-iuvusi. Kisianni  ilasi ataasiakkaat kingusinnerusukkut soraarummeertussaammatta ullumikkut xxxx-ullusi naammassivusi. 

Ilissi faginik qanitariinnik annertunerusunik sammisaqatuuvusi marlunnillu liniefagilittut kingullersaallusi ilinniagaqartuullusi. Fagini qanitariinnik sammisaqartuusimanersi peqqutaagunarluni immissinnut aallarteqqaarassilu atalluartuuvusi. Inuttut assigiinngitsutut misilittakkasilu tunngavigalugit imissinnut ikorfartoqatigiillusilu siunnersoqatigiittarpusi. Tamakkua fageqatigiinngikkaluakkassinni atuaqatiginngikkaluakkassinnilu pisarsimapput. Ilinniartuunersi tamaat malinnaaffigalugu suleqatigiilluartarnisi takusinnaallugit nuannersuupput. Piffissani pisuni tunniusimallusi sulisarpusi;  ilissinnut tunngasut pillugit pitsaasumik isiginnitaaseqarpusi. Tamanna allanut aamma tuniluuttarsimavoq, tassami ilinniarnersi ilumoorsaartumik isigaarsi. Neriuppunga tamanna atuaqatigiinnut allanut aamma tuniluussimassasoq. 

Atuaqatigiikkuutaatut ataatsimoorpasittutut ilisarisimaneqarpusi. Tassunga patsisaasinnaavoq ataasiakkaarlusi piginnaasasi ataatsimoornissamut nukittorsaataasarmata.  Pingaarnerpaavoq immissinnut soqutigigassi. Pissarsisarpusi tunisisarlusilu. Amerlasuujullusi ilinniartuunersi suliffittut isigivarsi.  Suliassanut  malinnaalluartuuvusi. Ullaakkut arfineq pingasunut takkuttuarpusi, naak ilaanni tiimeqartussaanngikkaluarlusi. Nammaqatigiittutut misigisimavusi. Ataatsimoornissi avataaniittoqaleraangat akuerisanngilasi. Ilisimasaqarusuttuuvusi.  Isummersortartuuvusi. Akisussaassuseqarpusi. Aporaannerit aaqqeqqittarpasi. Inuttut sulisutullu sunneeqataarusussuseqarnermik pigisaqarpusi. Inuiaqatigiinni allangueqataarusuppusi, aammalu minnerunngitsumik meeqqat atuarfianni. Isumaqarpunga atuarfiit tamanna nalunngikkaat, ilinniartitsisussatummi pilerngunneqarpusi.  Atuaqatigiikkuutaajususi nuannarineqartuuvusi.  Aammami ilissi malunnaateqartuuvusi. Immaqa ilissi tassaavusi atuaqatigiikkuutaani meerartaarnepaasimasut, taamaattorli annertunerusumik  tamakkua  malugisimanngilavut. Allaanngilaq toqqorterlusi meeqqiortusi. 

Piviusumi siunissassinni suliassap piumasaqaatitaqaqisup utaqqiinnarpaasi, kisianni nukittuujunersi nalunnginnatsigu suliffittaassinni akisussaassusilimmik atorfilittut  ingerlatsiumaartusi tatigaarput.

Ilinniartitsisunngorniartarnerup nalilersorneqareerneratigut aqqutissinni paatsiveerusimaartoqaleraluarpoq. Akisusaassuseqartumilli pissusilersortuarnissi aaqqitseqqippaasi.  Pisuutitsiniartumik pissuseqarasi nammineq akisussaaqataasutut inissippusi, ilinniartutummi pitsaasunik  anguniagaqarnersi ingerlatiinnarassiuk. Akisussaaneq kisimi ilinniartitsisuniinngitsoq paasillugu, nammineq ilinniartuusimasutut akisussaaqataasutut takutitsivusi. Nersortarialimmik akisussaaqataanersi takutipparsi, tamannalu neriuutigaara ilinniartoqatissi ilinniarfigisimassagaat. Ilinniarfissuaq sinnerlugu oqarfigerusuppassi: tulluusimaarutigeqaassi. Sullinnersi nuanneqaaq. Nalilersuinerup  ilissi oqaaseqarfiginngilaasi. Tulluusimaarutigisariaqarparsi anguniagarsi siulleq angugassiuk, tassalu ilinniartitsisunngorneq. Uanga isumaqarpunga ilinniartitsisutsialanngorumaartusi. Anguniakkassi tullia siunissap takutikkumaarpaa.  

Kresten Poulsenip taalliaani ”Seminariami” vers 5-imi allassimasut ilissinnut tulluartippakka: 

- Ilinnarfigaakkit

- Neriulerfigaakkit

- Angusaqarusukkama

- Qanortoq neriuummik sulilluarnivimmik

- Tunigilinga guutima

Taakkua oqaatsit sulinissinni tunngavigigussigit, atuartitasi nukissanik, tapersersueqatigiinnermik isumageqatigiinnermillu inuttut nammineersinnaasutut ineriartuutissaannik tunissavasi. Tamanna ilassi misilittagaqarfigilereerpaat, tassami najugaq qimannagu ilinniartuusimasut. Eqqarsaatersuutit (teoriit) fagini pædagogikkimilu misilittareerpasi.  Kingorna nammineq sulinersi isummersorfigisarparsi, nammineq inuttut pissusersi ilanngullugu. Nuannertarpoq “atuartuutisi” aammalu atuartitsillusi sulisimanersi tusagaqarfigissallugit. 

Maannakkut takorluukkasi eqqoriaannarsinnaavagut.  Ilasi ilinniaqqikkusupput. Ilaat nunap ilaanut takusimanngisaminnut,  nammineq nunaminnut uteqqinnginnerminni, misigisaqarusupput. Allat inuunertik allanngortilluinnarusuppaat. Ilanngui meeqqanik sullisserusupput. Allat atuarfinni pissutsinik allannguerusupput. Ilasi atugassarititaasut ataanni sukataarusupput, allallu isumassarsianik ulikkaarlutik. 

Qanorluunniit takorluugaqaraluarussi ulluinnarni sulilertussaavusi aammalu inuiqatigiit avatangiiserisat apeqqutaaqataasussaapput.  Atuarfik suliffigiligassarsi isummersorfigisartussaavarsi. Atuarfik suliffigilikkat illit pingaartitannik ingerlataqarpa?  Suut pingaartitat atuarfiup toqqammavigissagai kissaatigaagit?  Suut tunngavigalugit atuarfigisat nalilerneqassava?  Tamakkua isummernissassinnut pingaaruteqaqaat.  Aamma isummerfigisassavasi inuiaqatigiit qanoq ittumik atuarfeqarusunnersut – angajoqqaat qanoq ittumik atuarfeqarusuppat? 

Tassami atuartut angajoqqaavisa qanoq atuarfik pillugu angerlarsimmaffimminni meeqqatik tusaasut isummersuutaat atuarusussuseqarnerannut sunniuteqartarput. Angajoqqaatut tunngavitsigut  atuarfik ilinniartitsisullu tapersersornerpavut? Imaluunniit meerarput atuarfimmi nalunartunik misigisaqartanera ilumoorsoriinnartarnerparput?  Taamaaliorneq meeqqatsinnut iluaqutaasarnerpa? 

Eqqaamajuaannassavarsili atuarfik inilu atuarfiusoq allaniit  immikkoorluinnartutut isigissannginnassigit.  Atuarfik ilinniagaqarnerlu nunarsuarmioqataanerup nassataanut ilaapput. Inuiaqatigiittut ingerlaannassagutta  ilinniagaqartariaqarpugut, taamaalillutalu nunarsuarmioqatigiittut ataannarumalluta. Tamanna aatsaat innuttaasut tamarmik ilisimasaqarluarnerisigut pisinnaavoq.  Ilisimasaqarluarneq ilissi suliffigiligassassinni pilersinneqalereertarpoq.  

Tamanna toraarlugu silarsuarmut piviusumut anillakaatilerpusi. Ilaatigut najummatsernartunik naammattuugaqartassaasi. Taamaattoqanngippat siniliinnassanerpusi?  Imaluunniit najummatsernangaarmat  orluinnassanerpisi? Qanoq ikkaluarpalluunniit eqqaamassavarsi napaniarsarinerup maluginiutivut nukivullu ataqatigiissittarmatigit. Qarasarput nukittut isigissagutsigu, nalunngilarput atorneqartuaraangami nukittuunngortartoq. 

Tamanna Ilinniarfissuarmi uppernarsarsinnaavarput. Ilinniartitsisunngorniartarnerup nalilersorneqarnerani malissiortitaangaaratta allaat kinngungajavippugut.  Kisianni assoralisimanerput ikioqatigiilluta aquutitta tiguneratigut oqqummut saaqqippugut.  Ataatsimoorneq piumassuserlu pingaarnerpaapput. 

Ataatsimoorneq ilissi pigisarsi, ullumikkut qimaligarsi,  inuunissi sinnerani kingumut eqqaasartagassaraarsi. Ukiut arlalinnguit qaangiuppata kingumut qiviaraangassi, pisarsimasut nuaniitsortai puiorsimassavasi, ataatsimooraangassilu nuannersortaat eqqaamalluarlugit.  Erniinnaq ilinniaqatisi puiornavianngilasi, ilinniartitsisusi, katinami sulisut kiisalu pedelit. Taakkuami tamarmiullutik inuunissinni ilinniakkassinnik tuniseqataapput.

Taamaammat ullumikkut tamatsinnut sakimmerup nuannaarnerullu ulloraa.  Ilinniartitsisut sulisullu allat maqaasissavaasi, oqaannassaagullu: “Illisseqanngitsoq allaassaaq”. Taamaattorli naasut nutaaliortuartarput, inuunerlu nutaaq aallarteqqittarluni. 

Neriuppunga atortussassinnik maanngaanniit pissarsilluarsimassasusi , taamaallillusimi piumassuqarlusi nukissaqarlusilu sulilerumaarassi.  Ilinniarnerup sulinerullu ikaarsaarfiani pitsaanerpaanik kissaappassi. Piumassuseqarlusi nukissaqarlusilu sulilissaasi. Tamanna akissarsissutigisariaqarparsi. Uagut akissarsiassaraarput. Atuarfiup akissarsiassaraasi -  minnerunngitsumik – inuiaqatigiit akissarsiassaraasi. 

Ilinniartitsisunngorlusi soraarummeernissinni pilluangaaritsi. 

 

  • IMAK-ip nersornaarsiuttagaanut makku piumasaqaataapput:
    • Ilinniartoq immikkut atuaqatiminut kajumissaaraluni takutitsilluartoq
    • Klasseqatiminut/ Årgang-eqatiminut malunnaatilimmik sunniuteqarluartoq
    • Akissarstitinneqartussaq tassaavoq: Lars Fleischer
  • Iliniarfissuarmit kajumissaaserneqartussaq tassaavoq: Eva Olsen
  • Karakterit agguaqatigiinnerisigut qaffasinnerpaamik angusaqartumut nersornaat: Johannes Sigurdsen


Kommunikationskontor

Kom nemt i kontakt med vores kommunikationskontor

Læs mere

Pisussat

Ilisimatusarfik pisussat

Atuaruk

Tusagassiuutit

Ilisimatusarfik tusagassiuutini

Atuaruk