Ilisimatusarfimmi - ujarlerpoq

Nuna kulturikkut uumassusilik nunarsuarmiut eriagisassaattut innersuussutigineqarpoq

18.01.2017

UNESCO: Kalaallit Nunaata kitaani kulturikkut uumassusilik nunarujussuaq nunarsuarmiut eriagisassaattut piukkunneqarluni innersuussutigineqarpoq. Ullumi pingasunngornermi januaarip 18, 2017 Kultureqarnermut ministerip Mette Bock-ip borgmester Hermann Berthelsen aamma Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut, Kultureqarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq Doris Jakobsen peqatigalugit UNESCO-mut innersuussinermut qinnuteqaat 200-nik quppernilik atsiorpaat. Piareersarneq annertooq sukumiisorlu taamaasilluni naggaserneqarpoq, tassanilu Ilisimatusarfik aammalu Statens Naturhistorisk Museum Københavnip Universitetianut atasoq suleqatigiillutik qinnuteqaatip suliarineqarnerani “Aasivissuit-Nipisat – Sermersuup immallu akornanni Inuit piniarfii” pillugit ilisimasanik tunngaviusunik suliarinnittuupput.

Aasivissuit-Nipisallu eqqaat piniariarfissuuvoq asseqanngitsoq 4.000 kvadratkilometerisullu isorartussuseqarluni, Fynimit qeqertallu eqqaaniittut ilanngukkaanni taakkunannga anginerulluni. Nuna tamanna itsarnitsanit eriagisassanik annertuunik illukunillu arlalissuarnik peqarpoq, tamakkulu ukiuni 4.500-ni Inuit pinngortitamik atuisuusimanerannik takussutissiipput. Immap nunallu uumasui isumalluutitut suli atorneqarput, qangaaniilli aalisarnikkut piniarnikkullu ilitsoqqussat ileqqullu suli aamma malinneqarlutik.

Innersuussut UNESCO-mit akuerineqassappat tassaalissaaq Issittumi Inuit kulturikkut kingornussaannik qangaaniillu nunamik atuisaasiannik tunngaveqarluni nunarsuarmiut eriagisassaattut akuerisaq siullerpaaq. Statens Naturhistorisk Museumimeersumut Ilisimatusarfimmeersumullu Professor Morten Meldgaard-imut innersuussutip naammassinera immikkut nuannersuuvoq:

- 1978-imi ilinniartuullunga aavariat aasivigisartagaanni Aasivissuarni assaaqataavunga, nuannaarutigeqaaralu tamanna nuna piniarfissuarlu asseqanngitsoq innersuussinermi qinnuteqaammi qitiutinneqarmat. Taamaattumik nuannaarutigeqaara Inuit kulturikkut kingornussarsiaannik immikkuullarilluinnartunik nittarsaassinissamut peqataasinnaagama, Qeqqata Kommunianilu takornariaqarnikkut siuarsaanermut tunngavissiilluarsinnaammat.

Ukiualuit qaangiuppata tikeraat nuna kulturilu immikkuullarissoq, Kalaallit Nunaata kitaata kippaata assilinera 200 kilometerisut isorartussusilik, kangiani sermersuarmiit narsaamanersuarnut tuttoqarfissuarnut, kuunnut eqaloqarfissuarnut sinerissamilu tasersuarnut, imarlu puiserpassualik, arferpassualik aalisagarpassualillu takornariarsinnaalissavaat. Pisuinnaat aqqutaat, umiarissat aqqutaat illuaqqallu periarfissiissapput nunami kultureqarfissuarmi Inuit qangaaniilli tummaatarisimasaanni takornarissat tumisiorlutik paasisassarsiornissaminnut.

Kangerlussuarmi, Sarfannguani Sisimiunilu takornariaqarnermut sullissiviit najugaqarfinni immikkut ilisimasalinnik attaveqarnissamut takornarianut siunnersuisinnaapput.

Statens Naturhistoriske Museumimi Pisortaq Peter C. Kjærgaard imatut oqaaseqarpoq:

- Qeqqata Kommuniani nunarsuarmiut eriagisassaattut innersuussut ukiut untrillit arlallit ingerlaneranni najugaqavissut ilisimasaannik katersinertigut ilisimatuussutsikkullu misissuinernit tunngaveqarpoq. Katersugaasiviit katersugaataanni toqqorsiviinilu paasissutissat erlinnartut qanga piniartut aalisartullu pinngortitamik atuisimanerannik paasissutissat pigineqarput. Nuannaarutigaarput taamatut ilisimasanik ingerlatitseqqiisinnaaneq siunissami inuiaqatigiinnut kalaallinut iluaqutaalersinnaammata.

Innersuussutip suliarinerani toqqammavissatut uppernarsaatit arkæolog Jens Fog Jensiminit museumsinspektørimillu soraarnermit Claus Andreasenimit suliarineqarput, Morten Meldgaardimillu aaqqissuunneqarlutik Qeqqata Kommunia qanimut suleqatigalugu.  Suliaq ingerlanneqarpoq ”Greenland Perspective - activating research into society” aqqutigalugu, taanna Ilisimatusarfik, Grønlands Universitetip Københavnillu Universitetiata suleqatigiinnissamik isumaqaatigiissutigivaat.

Rektor Tine Pars, Ilisimatusarfik, Greenland Perspectives-p naammassisaa nuannaarutigalugu oqaaseqarpoq:

- Ukiut marlussuit qaangiummata, Greenland Perspective, Kalaallit Nunaanni Københavnimilu universitetitit suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutaat atuutilersinneqarmat siunertaavoq universitetit taakku marluk ilisimatusarnikkut misissuinikkut siuarsarnissaat. Kalaallit Nunaanni kulturikkut pinngortitamilu pisuussutit nunarsuarmioqatitsinnit ilisimaneqarnerulernissaat pingaartillugu, Kalaallit Nunaannilu nungusaataanngitsumik inuussutissarsiornerup siuarsarnissaanut iluaqutaasinnaammat. Qeqqata Kommunia innersuussutissap naammassineranik pilluaqquara, aappaagulu  UNESCO-p aalajangiinissaa tamatta pissanngatigaarput.

 

Attavissat: 

Morten Meldgaard

Professori

Ilisimatusarfik, Grønlands Universitet

Statens Naturhistoriske Museum

Københavns Universitet

Oq.toqq.: 00299 581955

E-mail: mome@uni.gl

 

Tine Pars

Rektori

Ilimmarfik, Grønlands Universitet

Oq.toqq.: +299 38 56 02

E-mail: tipa@uni.gl

 

Martin Bertelsen

Kommunikationsrådgiver

Statens Naturhistoriske Museum

Københavns Universitet

E-mail: mlbertelsen@snm.ku.dk

Mobil: +45 24 48 21 47



Kommunikationskontor

Kom nemt i kontakt med vores kommunikationskontor

Læs mere

Pisussat

Ilisimatusarfik pisussat

Atuaruk

Tusagassiuutit

Ilisimatusarfik tusagassiuutini

Atuaruk