Ilisimatusarfimmi - ujarlerpoq

Socialrådgiverinngorniarneq kingumut aallerinartorsiortinneqarpoq

15.03.2017

Ukunannga: Steven Arnfjord, Sara Abelsen, MarieKathrine Poppel, Peter Berliner, Martha Lund Olsen & Jeanette Sandy Shalmi – Isumaginninnermut Immikkoortortaqarfik, Ilisimatusarfik

Nuussineq kisimi pineqanngilaq, Naalakkersuisut misissuiniarlutik pilersaarusiorpata, Isumaginninnermut siunnersortinngorniarneq Perorsaanermik ilinniarfimmut nuunneqassasoq – ilisimatusarfimmiitinneqarani. Tassa imaappoq pioreersoq matullugu – nutaamik pilersitsilluni. Suliamut pineqartumut ajorseriaataallunilu appaaneruvoq kiisalu Kalaallit Nunatsinni suliassaqarfiit qitiulluinnartunut isumaginninnermut siunnersortinut nalinginnaasumik  ilungersunartumik inissiineruvoq. Tamatuma akerlerluinnarivaa inuit ajornartorsiortut ilaqutariillu inuuniarnermikkut ajornartorsiuteqartut massakkorluinnaq atorfissaqartitaannut sanilliullugu.

Naalakkersuisut aalajangersimapput misissussallugu, Isumaginninnermut siunnersortinngorniarneq Ilisimatusarfimmiittoq Ilulissanut nuunneqassanersoq – Perorsaanermillu Ilinniarfiup (PI/SPS) ataanut inissillugu. Oqaaseq nuussineq tassaavoq allannguineq, allaffissornermik suliaqarnermi oqariartaatsimut piviusortaa allaanerujussuarmik isumaqartoq. Allannguinerup kingunerigajuttarpaa ikililerineq – uanilu pisumi nussineq isumaqarpoq matusineq nutaamillu pilersitsineq.

KANUKOKA danskillu Meeqqanut siunnersuisoqatigiiffiat assersuutitut qiviaraanni,  politikkikkut oqaatigineqaqattaarpoq nuussisoqarniartoq ulloq nuussivissap tungaanut. Piviusorli tassaavoq matusineq nutaamillu pilersitsineq. Aalajangertoqarmat KANUKOKA Maniitsumut nuunneqassasoq, sulisut tamarmik suliffik qimappaat ilisimasatik attaveqaatillu ilanngullugit (1). Ulluni makkunani Maniitsumi suliffimmik nutaamik pilersitsiniartoqarpoq (2). Danskit Meeqqanut siunnersuisoqatigiiffiat illoqarfiit pingaarnersaannit Jyllandip qeqqanut nuuttussaavoq, uani pineqartumik aamma sulisut tamarmik atorfimminnit tunuarput. Meeqqanut siunnersuisoqatigiiffik aamma ulluni makkunani nutaamik pilersinneqassaaq, naatsorsuutigineqarporlu suliamut atatillugu aaqqissuussineq annertooq pereerpat, Meeqqanut siunnersuisoqatigiiffik aatsaat suliassanik suliaqaqqissinnaalerumaartoq (3).

Isumaqartoqarpoq nuussisoqaannartoq – pisorli unaavoq matusisoqarpoq suliamullu atatillugu attaveqaatit akornuserneqarput suleqatigiillu ilisimasaat pingaaruteqarluinnartut annaaneqarput suliffeqarfimmut attuumassuteqarluinnartut.

Isumaginninnermut siunnersortit suliassaqarfii illoqarfinni anginerusumiipput nalinginnaasuusarlunilu nunap illoqarfiisa anginersaanni. Tassani isumaginninnermut siunnersortit pingaaruteqarluinnartumik inissisimasarput, inuit eqiteruffianni, inulerinermik suliassat unamminartut piusarmata. Sulinerput pisarpoq, suleqatigiit akimorlugit attaveqaatit nukittuut atorlugit – isumaqatigiissuteqarneq imaluunniit isumaqatigiissuteqanngikkaluarluni NGO-tut qaffasissusilik naapertorlugu.

Isumaginninnermut siunnersuineq aamma isumaginninnermut tunngasunik ilisimatusarneq illoqarfinnut angisuunut attuumassuteqassapput. Tassani, inuit ajornartorsiutillit ersarinnerummata atugarissaarnerullu nukittorsarnissaanut periusissanik paasinninnerulernissamut misissueqqissaarneqarsinnaammata.

“Nuussinissamik” taaneqartup eqqarsaatigineqarnerani, fagit taaguutai perorsaasoq aamma isumaginninnermut siunnersorti paatsiveerunneqarsimapput. Fagit pineqartut eqqarsaatigilluaraanni taama assigiitsiginngillat. Perorsaasup suliamut piginnaasai pædagogikkimut psykologiimullu tunngapput pingaartumik angerlarsimaffiutigisumi sulinermut tunngatillugu. Perorsaasut suliamut atatillugu ataatsimoorussamik suleqatigisarpaat assersuutigalugu meeqqat atuarfiini ilinniartitsisut, suliamut atatillugu suliaat assigiissuteqarmata. Assersuutigalugu Ilisimatusarfiup Ilinniartitsinermik Instituttiani atorfinitsitsinikuupput pædagogikkimut professorit. Isumaginninnermut siunnersortit suliaanut attuumassuteqartut tassaapput: Sociologii, psykologii aamma inatsisilerineq. Isumaginninnermut siunnersortit akimut suleqatigiittarput, tassunga ilutigalugu kalaallit inuiaqatigiinni pissutsinut qitiutitsisarlutik.

Ilisimatusarfimmi isumaginninnermut siunnersortinngorniarnerup atorunnaarsinnerata saniatigut kingunerissavaa, isumaginninnermut tunngasunik ilisimatusarnernik taamaatitsineq. Inatsisitigut perorsaanermik ilinniarfik ilisimatusarnissamut pisinnaatitaaffeqanngimmat. Perorsaanermik ilinniarfimmi ilisimatusartoqarsinnaavoq, kisianni naamik – taamaattumik ilisimatusarneq tammaannarsinnaavoq. Perorsaanermik ilinniarfiup ilinniartitaanermut aaqqissugaanerani allaqqavoq ilisimatusarnermut attaveqarneq imaanngitsoq tunngaveqarluni ilisimatusarneq. Ilisimatusarnermut attaveqarneq tassaavoq oqaaseq ersarluttoq, allaaserineqanngitsoq ilisimatusarneq qanoq ilinniartitsinermut atorneqarsinnaalersartoq (4). Ilisimatusarfimmi tunngaveqarluni ilisimatusarneq isumaqarpoq ilinniartitsisut amerlasuut ilisimatuujupput, ilinniartitsinerminnilu ilisimatusarluni suliat ilisimatuunullu attaveqaatit pillugit akuutitsisartut. Tamannalu isumaqarpoq, ilinniartitsineq pisumut tunngasumik ilisimatusarnermik tunngaveqarmat kiisalu kalaallit nunatsinni ilisimasat nutaarluinnaat atorneqartarmata.

Ilisimatusarfimmi ilisimatusaatigineqassapput isumaginninnikkut ajornartorsiutit pillugit. Tamanna inatsimmi allaqqavoq, suliarpullu isumagilluarparput.

Matusineq nutaamillu pilersitsineq apeqqutinik allanik aamma pilersitsivoq, isumaginninnermut siunnersortinngorniarneq qanoq inissinneqassanersoq uani PI/SPS. Perorsaanermik ilinniarfik inatsit 1998-meersoq pisoqalisorlu naapertorlugu suliaqarpoq, taaneqarsimananilu bacheloritut qaffasissusilik (bacheloritut qaffasissusillip qulakkeerpaa, ilinniartitaaneq tunngaveqarluni ilisimatusarnermik imaqartoq nunanilu tamalaani atorneqarsinnaasoq, ilinniartullu ilinniaqqinnissaannut periarfissiisoq). Misileraalluni aaqqissuussineq 2008-meersoq naapertorlugu suliniuteqartoqarpoq, tamannali ujartuiffigigaluaratsigu nassaarfiginngilarput. Ilisimatusarfimmi isumaginninnermut siunnersortinngorniarneq bacheloritut qaffasissusilimmut apeqqut attuumassuteqanngilaq. Tamanna Ilisimatusarfik pillugu Inatsisartut inatsisaanni qulakkeerneqarnikuuvoq. Taamaattumik nutaamik inatsisilioqqaartariaqassaaq? Isumaginninnermut siunnersortinngorniarneq appartinneqassava misileraanermullu aaqqissuussamut pioreersumut ilanngunneqarluni?

Isumaginninnermut sulianut tunngasunik tunulliussineq isumaqarpoq atugarissaarnermik tunulliussineq

Isumaginninnermik siunnersortinit innuttaasut inuuniarnermikkut ajornartorsiuteqartut siunissamut qaamanerusumut pinissaannut sullinneqartarput. Taamatut naatsigisumik oqaatigineqarsinnaavoq. Siunissaq qaamanerusoq toqqissisimasunik avatangiiseqarluni peroriartorsinnaaneq inuiaqatigiinnullu tunniussaqarsinnaaneq. Tassa suliassaq. Siumut isigaluni suliassap pineqartup kivinnissaanut qaffasissumik ilinniarsimassusermik pisariaqartitsivoq. Kalaallit nunaanni allaffissornikkut suliallit ukiorpassuarni paasinninniarsimapput isumaginninnermut siunnersortit pingaaruteqassusaat atugarissaarnerulernissamut suliaqartussatut.

Isumaginninnerup aaqqissuuteqqinnissaanut nalunaarusiat siulliit marluk atuaqqissaarnerini ersersinneqarpoq, aatsaat 1990-ikkut ingerlanerini paasineqalersimasoq isumaginninnermut siunnersortit ilinniarluarsimasut pingaaruteqassusaat. Pingaarutilik, attatiinnagassarput. Suli maannamut sorsuutigaarput, isumaginninnermut siunnersortit akissarsiaasa sulinermilu atugassarititaasa pitsaanerulernissaat, pisortat suliffeqarfiini sulisut pitsaanerpaamik sullissiniassammata, pisortallu suliffeqarfiinit qimarratissanngimmata. Tamanna anguneqarsinnaavoq inuiaqatigiinni suliamik sullissisut inissisimaffiisa pingaaruteqassusiat akuersaarneqarpat.

Ilisimatusarfimmi ilinniartitaanerup matunissaanut siunnersuut akuersaarnissamut amigaateqarnermik tunngaveqarpoq. Isumaginninnermut sulianut tunngasunik tunulliussineq siunissamut ungasinnerusumut atugarissaarnermik suliaqarnermut kinguneqassaaq. Siunnersuut ukiuni makkunani qanoq isumaliutigilluagaatigiva?

Naggasiineq

Matusineq isumaqarpoq ilinniartitaanermik ilisimatusarnermillu atorunnaarsitsineq. Isumaginninnerup iluani unammilligassat taama amerlatigisut Naalakkersuisunit kissaatigineqarnerpa – toqqissisimannginneq pilersinneqassasoq qitiusumi ilinniartitaanermi, isumaginninnermut siunnersortinik ilinniartitsisussatut ajornartorsiutinillu aaqqiisussatut pilersinneqarsimasumi?

Siunnersuutigaarput, kalaallinik isumaginninnermut siunnersortinik ilinniarluarsimasunik pilersitsilluta ilinniartitsinerput kalaallit nunaannilu isumaginninnikkut ajornartorsiutinik ilisimatusarluta suliavut isumagiinnassagivut – taavalu nukiit atorneqassasut isumaginninnermut inatsisip nutarsarnissaanut kommunillu kaammattorneqassasut isumaginninnikkut iliuusissanik ilusilersueqqullugit, taakkuummata innuttaasunik inuuniarnermikkut ajornartorsiutilinnik ulluinnarni sulinerminni naapitsisartut.

 

Najoqqutarisat

1.  Mølgaard N. Maniitsumut nuuttoqarusunngilaq. Sermitsiaq. 2016

2.  Søndergaard NK. Kanukoka-siulittaasuata suliniutini taamaatippaa. Sermitsiaq. 2016

3.  Gammeltoft-Pedersen T, Siggaard PF. Nuussineq: Meeqqat siunnersuisoqatigiiffiata tamakkiisumik ingerlaqqilernissaa aatsaat pisinnaavoq ukiualuit qaangiuppata. Dr.dk. 2016

4. Harrild TB. Forskningstilknytning på de mellemlange videregående uddannelser. Nyhedsbrevet Evaluering. 2006



Kommunikationskontor

Kom nemt i kontakt med vores kommunikationskontor

Læs mere

Pisussat

Ilisimatusarfik pisussat

Atuaruk

Tusagassiuutit

Ilisimatusarfik tusagassiuutini

Atuaruk