Ilisimatusarfimmi - ujarlerpoq

Qimmit qimuttut 'qimmeq itsarsuarnisaq' ukiut 9.500 matuma siorna piulersimasoq qanimut eqqarlerigaat

26.06.2020

Qimmit qimuttut aallaaviat siusinnerusumi ilimagisaasumiit pisoqaaneroqalunilu issittumi pissutsinut neleqqussarsimanerusoq.

QIMMEQ pillugu suliniummi Københavnip Universitetiani Kalaallit Nunaannilu Ilisimatusarfimmi ilinniagartuut misissuinerisa nutaanerusut paasinarsisippaat kalaallit qimmiat ullumikkornisaq inunnik suleqateqarlunilu uumasuutigineqarsimasoq ukiuni 9.500-t sinnilinni.

Qimmit nunarsuaq tamakkerlugu uumasuupput inunnut pingaaruteqarluartut - ilaqutariinnut ilaagunik sulinermiluunniit ikiortaagunik. Qimmilli aallaavii, aammalu qimmeqatigiiaat assigiiinngitsut qanoq pisoqaatigisunik aallaaveqarnersut maannamut suli paasiuminaatsut ilagaat.

Maannali qimmip qimuttup aallaavia paasinarsivoq. Misissuinermi nutaami SCIENCE-mi saqqummersumi ilinniagartuut Det Sundhedsvidenskabelige Fakultetimeersut, Københavns Universitet, allaaserivaat qimmip qimuttup aallaavia siornatigut ilimagineqartuniit pisoqaanerullunilu Issittumut naleqqussarsimaneroqisoq.

"Qimmimit itsarsuarnitsamiit Sibiriami qeqertamit Zhokhovimeersumit sananeqaammik DNA-mik immikkoortitsisimavugut, qeqertallu aqqa Zhokhov qimmimut tassunga atsiullugu. DNA-mit tassannga misissuinerit tunngavigalugit qimmip sananeqaataanik kingornuttakkanik, assigiinngisitaarnerannillu ersersitsisunik, aatsaat taamak pisoqaatigisunik takusaqarsinnaalersimavugut", Postdoc Mikkel Sinding’imi misissuineq pillugu allaaserinnittut ittuat oqarpoq.

Manna tikillugu isumaqartoqarsimagaluarpoq sibiriamiut qimmiat taanna, Zhokhov, tassaasoq ”qimmeq itsarsuarnisaq” – qimmit nujuitsut siullerpaat ilaat qimminullu tamanut ataatsimoorussamik aallaaviusoq. Misissuinerli una nutaaq naapertorlugu qimmit qimuttut ullumikkornitsat, soorlu Siberian Husky, Alaskan Malamute aammalu kalaallit qimmiata qimuttup sananeqaataasa kingornuttakkat annertunersaat Zhokhov’imit pisuuupput.

"Tassa imaappoq qimmit qimuttut ullumikkornitsat Zhokhov’illu Sibiriamiit ukiut 9.500-meersumik ataatsimoorussaminnik aallaaveqarput. Manna tikillugu isumaqarsimagaluarpugut qimmit qimuttut aallaavii ukiunik 2-3.000’iinnarnik pisoqaassuseqartut," Mikkel Sinding oqarpoq.

Qimmip qimuttup aallaavia

Qimmip qimuttup aallaavia paasisaqarfiginerujumallugu ilinniagartuut aamma amaqqup Sibiriameersup ukiunik 33.000-inik pisoqaassusillip kalaallillu qimmiisa ullumikkornitsat qulit sananeqaataasa tunngaviinik immikkoortitsisimapput. Sananeqaatsit tunngavii tamakku qimmit amaqqullu nunarsuarmit tamarmeersut sananeqaataannut sanilliullugit misissorsimavaat.

"Takusinnaavarput qimmit qimuttut ullumikkornitsat sananeqaataasa kingornuttakkat annertunersaat Zhokhov’ip sananeqaataaneersuusut. Taamaalillutik qimuttut taakku qimmeq itsarsuarnisaq taanna qimminit amaqquniillu allanit eqqarlerineruaat. Tamannalusooq naammanngitsoq – aamma sibiriamiut amaruanit ukiunik 33.000-inik pisoqaassusilimmit akusaanerannit uppernarsaatissanik pissarsivugut – amaqqumillu ullumikkornitsanit akusaaneranut takussutissaqarani. Taamaalilluni erserpoq qimmip qimuttut aallaavia siusinnerusumi ilimagisatsinniit pisoqaanipilussuusoq," Mikkel Sinding oqaluttuarpoq.

Qimmit qimuttut ullumikkornitsat qimmeqatigiiaanut allanut ullumikkornitsanut sananeqaatsimikkut assigiissuteqarnerupput, Zhokhov’imut sanilliullugit. Tamannalu qanga suminngaanniillu pisimanersoq misissuinerit takutinngilaat. Taamaakkaluartorli kalaallit qimmiata qimuttup immikkuullarissutigaa qimminut allanut saninnilliulluni sananeqaatsimigut assigiissuteqannginnerugami, taamaalillunilu ilimanaateqarluni taannaasoq nunarsuarmi qimmini qimuttuni aallaavigisaminut qaninnerpaamik sananeqaatilik. 

Ilisarnaatsit inunnut nannunullu assingusut

Misissuineq qimmip qimuttup aallaavianut tunngasumik paasisimasanik allanngortitsinermi saniatigut aamma ilinniagartuunut misissuisunut qimmit qimuttut qimmillu allat assigiinngissutaat pillugu paasisaqarnerulersitsivoq. Qimmit qimuttut sananeqaatsimikkut sukkunut nerisanullu qerattarsaatilinnut qimmisut allatuulli nalimmassarsimanngillat. Tamatumali akerlianik nerisanik orsoqarluartunik arrortitsisinnaanermut nalimmassarsimapput, periutsit nannup inuillu issittormiut taamaattuunerat pillugu allaaserineqarsimasunut assingusumik. 

"Aammattaaq takusinnaavarput nalimmassarsimasut iltimik atuisinnaanerup annertuneruneranut attuumassuteqarunartumik, tamannalu qimunnerminni pisariaqartitaannut atatillugu paasinarnerulersitsivoq. Paasisat tamakku tamarmik takutitsipput qimmit qimuttut inuillu issittormiut ukiuni 9.500 sinnilinni suleqatigiillutillu nalimmassaqatigiissimanerannut," Mikkel Sinding oqaluttuarpoq.

Misissuineq "Arctic-Adapted Dogs Emerged at the Pleistocene-Holocene Transition" SCIENCE’imi allaaserineqarpoq.



Qimmeq - nunarsuarmi tamarmi nutaarsiassaq SCIENCE'mi

Atuagassiaq SCIENCE nunarsuarmi tamarmi ilisimatusarneq akimorlugu atuagassianut annerpaanut sunniuteqarnerpaanullu ilaavoq.

SCIENCE 500.000 sinnilinnit nunarsuarmit tamarmeersunit atuartartoqarpoq, ilisimatusarnikkullu angusat atuagassiami naqinneqarnissaat annertuumik unammissutaasarluni.

Qimmeq qimuttoq pillugu SCIENCE-mi allaaserisaq taamaalilluni nunasuarmi tamarmi nutaarsiassaalerpoq, nutaarsiassaleriffinnut atuagassianullu tamanut nunarsuarmi sumiikkaluartunulluunniit annguttussaq.

Atuaruk