Eqillit qimmii nungupput, kalaallilli qimmii suli piupput
(assi: Carsten Egevang)

Eqillit qimmii nungupput, kalaallilli qimmii suli piupput

20.07.2018

Atuakkiortoq:
Morten Meldgaard

Eqqillit qimmii nungupput

Ukiut 12.000-it matuma siornatigut Amerikka Avannarleq Sibiriamut atasimavoq. Kiliffaat, hiistit nujuartat tuttullu nunat taakkua akornanni nunatami inuupput nunavissuillu akimorlugit ingerlaarfeqarlutik. 

Nunat taakkua akornanni ikaariarfitsigut inuit siulliit Amerikkap Avannaanut ingerlapput, inuillu pinngitsoorsinnaanngisaat qimmit nassarpaat. Ilisimatusaatinut atuagassiami tutsuiginartumi SCIENCE-mi qanittukkut allaatigisami amerikkarmiut qimmiata suminngaanneersimanera, sumit kingoqqisuusimanera kingornalu qanoq pisoqarsimanera qulaarneqarput. Ilisimatusarfimmit ingerlassaq QIMMEQ Sibiriamiut qimmerisimasaasa DNA-tigut paasissutissartaasigut ilanngussaqarsimavoq.  

Takuneqarsinnaasut naapertorlugit ukiut 10.000-it matuma siornatigut eqqillit qimmii siulliit inuttatik malittaralugit amerikkap avannaani kujataanilu tamani siaruaatilertorsimapput. DNA-tigullu misissuinerit takutippaat amerikkami qimmerineqaqqaarsimasut Sibiriap Avannaani nunaqarfitoqqami ukiut 9.000-it matuma siornatigut qimmerineqarsimasunut assingunerpaajusimasut. Tassa imaappoq amerikkarmiut qimmii Euroasiami amaqqunit nujuillisakkanit kingoqqisuusut, tamannalu siortigut ilisimaneqarsimanngilaq. 

Tassa amerikkap nunavittaani tamani eqqillit qimmivii tamarmik ukiut 10.000-it sinnillit matuma siornatigut Beringip-ikaartarfittaatigut ikaartunit pinngorsimasuupput. Taavalu eqqillit qimmii kingorna qanoq pisimappat? Aap, tamatuma oqaluttuassartaa alianartuuvoq. Amerikkamit Avannarlermit Kujallermiillu DNA-tigut misissukkat takutippaat, eqqillit qimmerisimasaat, immaqa racerpassuarnut agguataarsimasut, genetiskimik takussutissartaqarunnaangajassimasut. 1500-kkunnili qimmit Europamiit Asiamiillu nunavissuarnut eqqunneqartarsimasut, qimmitoqqanut – genetiskimik – ima akulerussuussimatigipput, allaat qimmitoqqat genetiskimik takussutissartaarutingajassimallutik. Aamma imaassinnaavoq qimmit avataaneersut nappaatinik eqqillit qimmiisa sapigaannik nassataqarsimasinnaasut, tamannalu ilisimanngilarput. 

Ilumoortorli tassaavoq eqqillit qimmitoqaat Amerikkamut Avannarlermut Kujallermullu naleqqussarsimasuusoq eqqillillu piniarnermut, assartuinermut paarsisutullu ikiortissatut sungiusarsimasaat peerussimasoq. Qimmit taakkua piginnaanerpassuaqarsimasut utertissinnaanngilagut, peerutivissorput. Tamanna eqqarsarnartoqarlunilu annilaarnalaarpoq – nunavissuarni marlunni eqqillit qimmiat ukiut hornorujut arlalinnguit ingerlanerinnaanni nungussinnaasoq. Tamannali piaarinikkut pinngilaq, ilisimasaqannginnerli piinnarlugu pisimalluni. 

Slædehund , Uummannaq , April 2018 

Qimmeq ukiut 1000-t sinnerlugit Inuit isaattut, qingaattut siutaattullu atuussimavoq (assi: Carsten Egevang, Uummannaq, april 2018)

Kalaallit qimmiat assigineqanngitsoq

Ukiut 1000-it matuma siornatigut Thulefolket, Sibiriamiit Amerikka avannaqqullugu Kalaallit Nunaaliaramik qimmilisarsimapput. Alaskami qimmit malamummik taaguuteqartut, sibiriamiut qimmii husky-it kalaallillu qimmii Thulemiut qimmiinit kingoqqisuupput, taavami qanoq ilillutik eqqillit qimmiinut eqqarlinngorsimappat? Apeqqutittaaq taakkua SCIENCE-mi allaatigisami nutaami akissutissarsineqarput.

Nunarsuatsinni qimmini tamani uagut qimmerput eqqillit qimmerisimasaannut qaninnerpaajuvoq, qangarsuaaniillu Sibiriamit kingoqqiffeqarpoq, imaanngitsoq Amerikkap Avannaaniit. Paasisap tamatuma kalaallit qimmiat immikkuullarissunngortippaat, tassami Alaskami malamuk-qimmit husky-llu kiisalu sibiriamiut husky-ii avataaniit qimminit akoorneqarsimasuusut, kalaallit qimmiat akuneqarnissaminut illersugaasimavoq. Tassa imaappoq kalaallit qimmiata – genetiskimik, sananeqaatimigut – Kalaallit Nunaanni pinngortitami qimmitut sulisitatut atuunnissaminut pitsaassutsit piginnaasallu tamaasa pigiinnarsinnaasimagai. 

Ilisimatusarfimmi ingerlassap QIMMEQ-p maannakkorpiaq suliaasa annersaraat Kalaallit qimmiata qimmillu allat, soorlu Alaskami malamuk-qimmit sibiriamiullu husky-iisa, qanoq imminnut atassuteqarnerannik nalunaajaaneq. Kiisalu sumi, qanga qanorlu kalaallit qimmiat immikkuullarissoq piulersimanersoq.

Misissuinerit qanorluunniit inerneqassagaluarpata, inerniliussinnaavarput kalaallit qimmiat tassaasoq amerikkap nunavittarsuani tamani tassatuaalersoq qimmeq qimuttoq qangarsuummalli piusimasoq kingulliusorlu.

Paasisaqarfiit: Leathlobhair et al., The evolutionary history of dogs in the Americas. Science 361 81-85 (6. Juli 2018)



Kommunikationskontor

Kom nemt i kontakt med vores kommunikationskontor

Læs mere

Pisussat

Ilisimatusarfik pisussat

Atuaruk

Tusagassiuutit

Ilisimatusarfik tusagassiuutini

Atuaruk