Ilisimatusarfiup ukiumoortumik nalliuttorsiornera 2018

Ilisimatusarfiup ukiumoortumik nalliuttorsiornera 2018

01.10.2018

Oqalugiaat - rektori
Gitte Adler Reimer

Tallimanngorneq septembarip 28-at Ilisimatusarfimmi nalliuttorsiorfiuvoq – pisarnitsitummi Ukiumoortumik nalliuttorsioratta.

Ukiumoortumik nalliuttorsiornermi pisut makkuupput:

  • Nal. 10.00: Erinarsoqatigiinneq
  • Tikilluaqqusineq aallarniinerlu rektorimit Gitte Adler Reimerimit
  • Ilinniartitsinermik Ilisimatusarfimmikk Ilisimatusartullu Kattuffiannik ILI ILI-mik nersorinninneq

Ilinniartitsinermik Ilisimatusarfik ilinniartitsisunngorniarfimmik naliliinerup kingorna ilinniakkamik aaqqissuussinermi suliarujussuartik pillugu nersorniarneqarput.

ILI ILI - Ilisimatusartut Kattuffiat kattuffimmik taama ittumik aallarneeqqinnermi suliarujussuat pillugu nersorneqarpoq – ilaatigut nunani assigiinngitsuni ilinniartunik Nunatsinneersunik sinniisoqarnera, suliffeqarfinnik nittarsaassinissamik aaqqissuussinerat aammattaaq sapaatip-akunnerani aallartiffimmi sulia.

  • Nal. 10.30: Oqalugiaat Ole Marquardtimit (Skype-ikkut)
  • Nal. 11.00: Erinarsoqatigiinneq Per Rosingimit - aamma Ilisimatusarfiup erinarsuutaa atorlugu
  • Nal. 11.15: Oqalugiaat Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit
  • Nal. 11.45: Ph.d.-nngornermut uppernarsaatinik Mikaela Augustussenimut Anna-Sofie Hurup Skjervedalimullu tunniussineq

Mikaela Augustussen: "Palliation til grønlandske kræftpatienter i Grønland og i Danmark".

Anna-Sofie Hurup Skjervedal: "Towards meaningful youth engagement. Breaking the frame of the current public participation practice in Greenland".

  • Nal. 12.00: Ernarsoqatigiinneq
  • Assilisinneq

Nalliuttorsiornerup kingorna Ilisimatusarfik receptionertitsivoq.

 

Oqalugiaat - rektori Gitte Adler Reimer

"Asasavut Ilinniartut, sulisut, Ilisimatusarfimmilu siulersuit, Naalakkersuisunut ilaasortat, Inatsisartunut ilaasortat; asasavut qaaqqusat.

Ukiumoortumik nalliuttorsiornermut matumunnga qamannga pisumik tikilluaritsi, maani Ilisimatusarfimmik Ilisimatusarfimmilu suliarineqartunik nalliuttorsiutiginninnissatsinnut. Periarfissaq iluatsillugu maani inatsisilerituunngorniat siulliit ilinniakkamillu suliallit Ilisimatusarfimmi ukiumoortumik nalliuttorsioqataanissinnut siullermut immikkut tikilluaqqorusuppassi.

Siullermik Ilisimatusarfimmi sulisut ilinniartullu tamaasa qutsavigerusuppakka. Ilisseqanngippat Ilisimatusarfik ingerlasinnaanngilaq – nunanilu tamalaanisut qaffasissusilimmik ilisimatuutut misissuisoqarsinnaasimaneranut ilinniagaqartoqarsinnaaneranullu ilissi qutsavissaavusi. 

Ilisimatusarfimmut ilinniakkat arlallit kattutsinneqarnerannit ilinniakkallu arfineq-pingasut illorsuarmut matumunnga kusanartumut, Ilimmarfimmut, nuutsinneqarnerannit ukiut qulit qaangiunnerat ullumi nalliuttorsiutigaarput. Taamatut kattutititsineq suliaavoq ingerlaavartoq. Ukioq manna maani Ilimmarfimmi ilinniartitsisunngortunik peqqissaasunngortunillu aasaanerani siullerpaamik naammassinersiortitsivugut. Taamatuttaaq aalajangersimavugut Peqqissaanermik Ilisimatusarfik maannga nuutsinniarlugu.

Suliniutigineqarsimasut tamakku tamarmik Ilisimatusarfiup akuutitsilernissamut politikkianut ilaapput – akuutitsineq siunissami qanittumi Ilinniartitsinermik Ilisimatusarfiup Ilimmarfimmut nuutsinneqarneranik kinguneqartikkusunnartoq, illorsuup ilassutaa naammasseriarpat. Aningaasaliineq alliliinissamullu pilersaarutit pillugit Naalakkersuisoqatigiinnissamut isumaqatigiissut atuaratsigu isumalluartorujussuanngorpugut. Qularnanngilluinnarpormi maani Ilimmarfimmi ilinniakkanik qulinik ingerlatsiffiusumi assut inissakilliortugut. Allaffimmiuvut pikkorissut ininik ilinniartitsiviusinnaasunik ullut tamaasa aaqqissuussiniarsarisarput. Ilisimatusarfimmili aqutsisut suli assut pingaartippaat ilinniakkat tamarmik sumiiffimmi ataatsimi katersorneqarnissaat. Ilisimatusarfimmimi ilinniakkat tamarmik ataatsimut katersornissaat iluaqutissartarpassuaqarpoq, ilinniartitsinerup ilisimatuutullu misissuinerup pitsanngorsarnissaat piinnarnagit aammali ilinniakkat akornanni suleqatigiinnerulernissaq pillugu – ataatsimut katersuunneq aamma ilisimatuutut misissuiviit nunatsinniittut allat suleqatigalugit Ilisimatusarfimmik silarsuaq tamakkerlugu ilisimatuunut assigiinngitsunik suliaqartunut suleqatigiittarfinngortitsinissamut, forskningshubinngortitsinissamut, ilapittuutaassaaq. Ilisimatuutut misissuisartunik ataatsimoortitsinerup iluaqutissartai takusinnaalereerpavut Pinngortitaleriffimmik suleqateqarluarnitsigut suleqateqarneruleraluttuinnarnitsigullu – minnerunngitsumik illumik suleqatigiiffimmik nutaamik pilersitsinermik suleqatigiissuteqarnitsigut.

Ullumikkut ukiut qulit kingumut qiviarsinnaavugut taamani universitetinut inatsit Ilisimatusarfimmik aqutsinermut inatsimmik taarserneqarmat – ilinniagaqarfiillu arlallit universitetimut ilanngunneqarmata. Taamanikkut ilinniartitsisunngorniarfik, peqqissaasunngorniarfik, tusagassiortunngorniarfik isumaginninnermilu siunnersortinngorniarfik universitetimut ilaalerput. Inatsisiliap tamatuma atuutilernneranit ukiut qulit qaangiunneranni Ilisimatusarfimmut ilinniaqqinnermullu inatsisilianik aamma ukioq manna allannguinialerput. Allannguutissatut siunnersuutit taamanisulli oqallisigineqarluarput, eqqissisimanerusumilli. Ilisimatusarfiup toqqorsiviani misissuivunga rektorip Claus Andreassenip 1996-imi februaarip 16-iani tallimanngornerugaa Ilisimatusarfitoqqami ukiumoortumik nalliuttosiornermi oqalugiaatigisamini siullermi suut samminerusimanerai paasikannerumallugu. Nalunngilara taamani rektoriusoq ukiumoortumik nalliuttorsiortarnermik aallarniimmalli allanngortoqangaatsiarnikuusoq – isumaqarpungali oqalugiaataani ilisarnartoqartoq – taamanikkutulli Ilisimatusarfimmi inissakilliornerput ullumikkut eqqartortarparput. Taamanikkutulli ilinniakkanik aaqqissuusseqqinnissamik ilisimatuutullu misissuinermik oqallisiginnittarpugut.

Assersuutigalugu taamani rektoriusup bacheloritut ilinniagaq aallartinneqaqqammersoq eqqartorpaa, isumaa iluaqutissartaalu eqqartorlugit. Claus Andreassen ilaatigut ima oqarpoq: (issuaaneq aallartippoq).

”Pissanganassaaq malinnaaffigissallugu bachelorit suliffeqarfinnit qanoq igineqassanersut. Suliffeqarfinni bacheloreqarnera amerlasuunit sungiussassaavoq. Bachelorit pillugit oqaaseqaatinik isumalluarpaluttunik aammalumi isornartorsiuerpaluttunik tusagaqartarpugut – allaat suli bachelorinngunngitsulluunniit! Ilinniagaq tamanna inuiaqatigiinnut kalaallinut iluaqutaasussatut isigaarput ilinniartut atuakatalersimasut, imaluunniit ingerlariaqqinnissaminnut naammattumik piginnaasaqanngitsut, naatsumilluunniit universitetimi ilinniagaqaatigalutik allanik sammisaqarusuttut, imaluunniit suliffeqalerusuinnartut maanna periarfissaqalermata ukiunik maangaannartitsinatik atorsinnaasunik piginnaasaqalissutigisinnaasaminnik qaffasingaatsiartumik ilinniagaqarnissamut. Taamaalilluni qinigassaqarnarnerulissaaq, piffissamik aningaasanillu atorluaanarnerussaaq aamma inuit suliffeqarfinni ilisimatusarnermik suliaqarsimasut attavigipallannissaannut, amerlatsinnissaannut assigiinngiiaarnerusunik sammisaqarnissaannut periarfissaqarnerulissaaq” (Ilisimatusaat, No. 1- 1996).

Ullumikkut ilinniaqqiffissanut tunngatillugu inatsimmik allannguinissaq pillugu aamma Ilisimatusarfimmi bachelori bacheloriinnaanersoq imaluunniit suli professionbachelorit bachelorillu nalinginnaasut suli immikkoortinneqartassanersut pillugu tusarniaanernut akissutit kingulliit aqqutigalugit oqallittarpugut. Pitsaasunik pitsaannginnerusunillu siunnersuuterpassuaqarpoq. Tamattali isumaqatigiissutigisinnaavarput bachelorertavut tamarmik suliffeqarfinni piginnaasaqalernartumik ilinniagaqartariaqartut. Taamaattumik siunnersuutigaarput bachelorinngorniutit praktikkernertaqanngitsut ukiup affaani suliffeqarfimmiilernissamut piareersaatitut pikkorissartinneqartalissasut. Siunnersuut tamanna aamma pingaaruteqarpoq bachelorinngorniutit aqqutigalugit ilinniartut ilisimatusarnermi piginnaasaannik pitsanngorsaarusukkatta, neriuutigigatsigulu taamaalilluta amerlanerungaartunik kandidatinngortitsisinnaalissalluta.

Tamakku eqqaareerlugit qularnanngilluinnarpoq Ilisimatusarfimmit ilungersorluni sulissutigineqarumaartoq immikkoortortani amerlanerni amerlanernik kandidatinngorniarfeqalernissaa ilinniakkanilu tamani amerlanernik ph.d.-nngorniartunik allatsittoqartalernissaa. Ilisimatuutut misissuisoqassappat ilisimatuutullu misissuinerit tunngavigalugit ilinniartitsisoqassappat ilisimatooqartariaqarpoq ph.d.-nngorniartoqartariaqarlunilu. Ilisimatuutut misissuisarnernik pitsanngorsaanikkut ilinniartitsinernik ilisimatuutullu misissuinernik pitsanngorsaasoqarsinnaalissaaq tamatigoornerulersitsisoqarsinnaassallunilu, taamaaliornikkullu ilisimasat pingaaruteqangaartut Ilisimatusarfimmi katersorneqarsinnaasut inuiaqatigiinnullu avitseqatigineqarsinnaasut suli sammineqarnerulersinnaassallutik.

Rektorip Claus Andreasenip eqqartugaasa ilarpassui piviusunngorput – taamaattumik ullumikkut maani Ilimmarfimmi ukiumoortumik nalliuttorsiorsinnaavugut. Ilinniakkat aaqqissuuteqqinneqarsimapput ilisimatuutullu misissuineq ph.d.-nngorniartoqalersinnaaneranut ilagitillugu sammineqarnerulersimavoq. Ukioq mannattaaq ukiumoortumik nalliuttorsiornitsinni nuannaarutigingaarlugu ph.d.-tut uppernarsaatinik tunniussissaagut. Tamatumuuna Mikaela Augustussenimut aamma Anna-Sofie Skjervedalimut.

Ukioq manna rektorinngortutut aalajangerpunga ukiumoortumik nalliuttorsiornerput ukiumi qaangiuttumi suliaqarluarsimasunik nersualaariffiussasoq. Ilisimatusarfimmi, illoqarfimmi maani, nuna tamakkerlugu aamma nunat tamalaat akornanni immikkut maluginiarnartumik sulisoqarsimavoq. Kissaatigaara Ilisimatusarfimmiittut tamarmik ukiumoortumik nalliuttorsiornermut sunniuteqarlutillu pilersitseqataasutut misigissasut. Taamaattumik ukioq manna aalajangerpunga Ilinniartitsinermik Ilisimatusarfik ilinniartullu kattuffiat Ili Ili nersualaaniarlugit nittarsaanniarlugillu oqalugiaateqarniarlunga.

Asasakka Ilinniartitsinermik Ilisimatusarfimmiut. Nalunngilara 2016-imi naliliinerup kingorna ukiualunni imaannaanngitsorsiorsimasusi, ilarpassuassilu tamanna suli attorneqaatigisaraat, tamanna paasisinnaaqaara. Taamaattoq isumaqarpunga naliliineq ilinniartitsisunngorniarluni ilinniakkamut pingaaruteqarsimasoq – ilinniakkamut pingaarutilimmut Nunatsinni meeqqat atuarfiini ullut tamarluinnaasa imaannaanngitsunik suliaqarnissamik oqilisaasussamut – iluaqutaasunik allannguuterpassuaqartoqarsimammat.

Ilinniartitsinermik Ilisimatusarfik politikerinit tusagassiuutinillu eqqumaffigineqangaatsiarpoq, ajunngeqaarlu ilinniartitsisunngorniarfik inuiaqatigiinnit taama soqutigineqartigimmat. Amerlanertigulli isumaqartarpunga soqutiginninnermut aallaaviusartut isorinninniarnerit kukkunersiuiniarnerillu ullut tamaasa suliassinnik pingaarutilimmik imaannaanngitsumik ilisimasaqanngippallaarnermik tunngaveqartut. Suliffeqarfimmut, aamma inunnut ataasiakkaanut, artornartarpoq naliliinermut aallaaviugaangata isornartorsiuiniarneq naammagittaalliorniarnerlu, suleqatiginnikkumaneq nersualaarinerlu aallaaviunatik. 

Ilissili, ilisserpiaat, atukkasi imaannaanngikkaluaqisut makeqqippusi suliassamik pingaaruteqangaartumik suliaqarlusi ilinniartitsisunngorniarfimmik aaqqissuusseqqillusi. Ilinniarfissuaq pisoqaasoq kusanaqisorlu ukiorpassuarnilu ilinniartitsisunngorniarfiup ilisarnaatigisimasaa kulturikkut kingornussaavoq maanilu Nunatsinni ilinniarnerup pingaaruteqassusianut ilisarnaataalluni. Initaali ullutsinni ilinniartitsisunngorniarnermut, nunani tamalaanisut qaffasissuseqartariaqartumut, naleqqukkunnaarsimapput.

Ilinniartitsisunngorniarfimmik meeqqallu atuarfiinik pitsanngorsaassagutta pitsaasunik atugassaqartitsisariaqarpoq aaqqissuussineqarluartariaqarlunilu. Taakku pingaaruteqarput ilinniartitsisunngorniarfinni piumasaqaatigineqartumik ilinniartitaanikkut qaffasissutsimut malinnaarusukkutta. Tamatuma saniatigut taamatulli pingaaruteqartigaaq ilinniartitsisunngorniarfimmi ilisimatuutut misissuinermik pitsanngorsaanissa kandidatinngorniarfimmik aallarniinitsigut ph.d.-nngorniarlutillu allatsittut amerlisarnerisigut. Qularnanngilluinnarpoq ilisimatuutut misissuineq ilisimatuutullu misissuinermik tunngaviliineq aqqutigalugit ilinniartitsisunngorniarfimmik suli pitsanngorsaanerusinnaasugut nunani tamalaani pitsaanerpaatut qaffasitsigilersillugu. Tamakku tamarmik piviusunngortinneqarpata ilinniartitsisunngorniarluni ilinniakkamut iluaqutaarujussuaannarani aammali meeqqat atuarfiannut taamalu meerartatta siunissaanut iluaqutaarujussuassaaq.

Ilinniartitsinermik Ilisimatusarfimmi pisortaq, Britta Lohmann, maanngaqqullugu qinnuigaara tunissutisiassaqarmat sulilluarnersilu nersortariaqarmat.

Sulilluarnertik pillugu nersorneqartariaqartut arlaat tassaavoq ilinniartut kattuffianni Ili Ili-mi siulersuisut suliniarluartaqisut, ukiualuinnaat ingerlaneranni peqatigiiffimmik aallarneeqqissimasut Ilisimatusarfimmiittunut tamanut inuiaqatigiinnullu kalaallinut iluaqutaangaartumik. Ilisimatusarfik ilinniartullu Ili Ili-mut qujassutissaqaqaat nersorinnissutissanillu ulikkaarlutik – ilinniartut kattuffiat nammineq piumassutsimik sulinikkut suliarpassuaqarfiusoq Ilisimatusarfimmi ilinniartunuinnaanngitsoq maanili nunatsinni ilinniagaqartunut tamanut. Ili Ili nuna tamakkerlugu illoqarfinnilu ataasiakkaani ilinniartut atugaannik oqilisaangaartarput ilaatigut kollegiat pillugit inatsit pillugu ataatsimiisitsillutik, ilinniaqqiffissat pitsaassusiinik qulakkeeriniarluni suleqatigiissitanut peqataallutik, iluatsilluartumik suliffeqarfinnik nittarsaasseqataallutik, ilinniartunut tapiissuteqarnissamik ikiorsiinissamillu isumaqatigiissusiorniarlutik sulisunik suliffeqarfinnillu illoqarfinniittunik ataatsimeeqateqarlutik, iluatsilluartumik qinersisartunik ataatsimiisitsillutik politikkikkullu oqallitsitsillutik. Aamma nunat tamalaat akornanni maluginiarneqarsimavusi ilisimatuutut misissuineq pillugu ataatsimeersuarnerni, ilaatigut Arctic Circle Assemblymi, nunat avannarliit suleqatigiinneranni, Naalagaaffiit Peqatigiit nunap inoqqaavinik oqallitsitsisarfiani aamma Inuit Issittormiut ilinniartitaaneq pillugu isumasioqatigiissitsineranni peqataanissigut. Aap, ilinniaqatissi atugaannik pitsanngorsaanissaq piinnarnagu aammali inuiaqatigiinnut kalaallinut nunallu tamalaat akornanni iluaqutaarusunnersi pillugu ullut tamaasa namminerlu piumassutsissinnik suliarisartagarparpassuassinnik taaguisinnaagaluarpunga. Ilisimatusarfik sinnerlugu qutsavigerusuppassi suliniutigisimasarpassuasi pillugit – maani Ilisimatusarfimmi iluanaaqaagut taama pikkoritsigisunik ilinniartoqarlutalu ilinniartunut kattuffeqaratta.

Ili Ili-mi siulittaasoq, Qivioq Løvstrøm, maanngaqqullugu qinnuigaara aningaasanik tunissutisissammat kattuffiup ilinniartuvut pillugit ulluinnarni suliaanut iluaqutaasussanik."



Kommunikationskontor

Kom nemt i kontakt med vores kommunikationskontor

Læs mere

Pisussat

Ilisimatusarfik pisussat

Atuaruk

Tusagassiuutit

Ilisimatusarfik tusagassiuutini

Atuaruk