Kalaallit Nunaanni tusagassiuutit 2018

Kalaallit Nunaanni tusagassiuutit 2018

14.11.2018

Ilisimatusarfiup nalunaarusiaani nutaami nunatsinni nutaarsiassanik tusagassiornerup imarisai najoqqutassatullu tigusiffigisartagai misissorneqarput. Matumani nalunaarusiamik allattut paasisamik ilaat saqqummiuppaat

Allattut Signe Ravn-Højgaard, Naimah Hussain, Naja Paulsen, Mariia Simonsen aamma Ida Willig

Nutaarsiassaleriffiit inuiaqatigiit attaveqaqatigiinnerannut pingaaruteqarput. Nalunaarummi Tusagassiuutit 2018 Ilisimatusarfiup Tusagassiornermut Immikkoortortaata nunatsinni nutaarsiassaleriffiit misissuiffigivai. Suliniut tapersersorneqarpoq Ilisimatusarfimmit, Kalaallit Nunaanni Ilisimatusarnermut siunnersuisooqatigiinnit aamma Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit, pilersaarutaavorlu ukiut allortarlugit ingerlanneqartassasoq. Isumaliutersuummi matumani nalunaarummi inerniliussat ilaat oqaluttuarissavagut. Isumaliutersuut – aamma nalunaarut uni.gl-imi aaneqarsinnaasoq – aqqutigalugit neriuutigaarput tusagassiuutit demokratiilu pillugit oqallittoqarluassasoq.

Kalaallit Nunaanni tusagassiuuteqarnikkut KNR aamma mediehuset SermitsiaqAG annertunerpaamik immersuisuupput, aamma nutaarsiassatigut. Saqqummersitsisartoqarporli arlariinnik minnerusunik, soorlu atuagassianik najukkamilu nutaarsiassaqartitsinermik suliaqartartunik. Ataatsimut isigissagaanni – aamma nunarsuup sinneranut naleqqiullugu – Kalaallit Nunaata ilisarnaatigaa inoqassutsiminut naleqqiulluni tamalaanik assigiinngiiaartunik immersorneqartartunik tusagassiorfeeqqanik amerlanngitsunik peqarnini.

Kalaallit Nunaanni tusagassiuutinik atuinerput nunanut avannarlernut naleqqiutissagutsigu annertuvoq. Inuiaqatigiit 90 %-iisa missaasa sap.akunneranut Qanorooq minnerpaamik ataasiarlutik isiginnaarsimasarpaat, KNR-illu radioaviisianut kisitsit aamma tamatuma missaaniippoq. Tusagassiuutinik atuisut 35 %-iisa missaasa nutaarsiassat amerlanersaat internetikkut pissarsiarisarpaat, sermitsiaq.ag-lu taannaavoq kalaallit nutaarsiassaqartitsiviinit iserfigineqakulanersaasoq. Nuummi innuttaasut innuttaasut sinnerinut naleqqiullugit allaanerusumik tusagassiuutinik atueriaaseqarput, inuusuttortaasalu tusagassiuutinik digitaliusunik atuinerat utoqqaanerusunut naleqqiullugu annertuneruvoq.

Kalaallit tusagassiuutaanni nutaarsiassat imarisartagaannik misissuinermi nutaarsiassat soqutiginartullu aaqqissorneqartarnerat pineqarpoq, ilaatinneqanngitsunullu ilaapput politikkikkut oqallitsitsinerit ilisarititsinerillu. Nutaarsiassaqartitsisut annerpaat, tassa ullormut amerlanerpaanik nutaarsiassiisartut, tassaapput sermitsiaq.ag aamma KNR-ip radioaviisia, aammali knr.gl-imut, Qanoruumut sap.akunneranullu saqqummersartunut AG-mut Sermitsiamullu nutaarsiassarpassuit suliarineqartarput.

Pingaaruteqarpoq inuiaqatigiit tusagassiuutit nutaarsiassiaannik assigiinngiiaartunik aaqqissuussanik neqeroorfigineqartarnissaat. Aamma pingaaruteqarpoq inuiaqatigiit politikkikkut aalajangiinerit pillugit tusagassinneqartarnissaat, taamattaaq nunani allani pissutsit pillugit. Pingaartuuvortaaq nutaarsiassaleriffiit pissutsinut tunuliaqutaasunik itinerusumik suliaqartarnissaat, taamaaliornikkut tamanut saqqummertussaanngikkaluartut ilisimaneqalersittarlugit. Misissuinerup ersersippaa nutaarsiassat kalaallit nutaarsiassaqartitsiviineersut assigiinngitsorujussuarnik aaqqissugaasartut.

Nutaarsiassat amerlanersaat tusagassiorfinnut nalunaarutineersuunngikkaangamik tusarfinnit allaneersuusarput, annikitsuinnarmik suleriaqqitat taamaatsiinnarlugilluunniit ilanngussat. Tamannali aamma takussaavoq nunani allani misissueriaatsit assingusut atorlugit nutaarsiassaqartitsisuminnik misissuisimasuni. Cardiff Universitymi tuluit nutaarsiassaqartitsiviinik annernik misissuineq ”The Quality and independence of British Journalism” ingerlanneqarsimavoq, tassanilu inerniliussat ersersitaannut ilaavoq aviisini nutaarsiassat 88 %-iisa aamma radiokkut, tv-kkut internetikkullu nutaarsiassat 82 %-iisa tusagassiorfinnut nalunaarutit tusarfiillu allat nutaarsiassiinerminni tigusiffigisaraat. Kalaallit nutaarsiassaqartitsiviisa aaqqissuisoqarfii mikigaluarlutik, nukippassuillu nutserinernut atortariaqartaraluarlugit, imarisamikkut katitigaanermikkut nunami angineroqisumi tusagassiortorpassualimmilu immersueriaatsimut allaaneruallaanngillat. Tusagassiuuteqarnikkut Kalaallit Nunaat nunanut Europamiittunut arlalippassuartigut assingusumik iluseqartoq erserpoq.

Ukiumi matumani nalunaarusiatsinni nutaarsiassaqartitsiviit tigusiffigisartagaat najoqqutarisartagaallu immikkut sammisimavagut. Nutaarsiassatut oqaluttuarisat amerlanerpaartaat tusarfinnik najoqqutaqarput (79%). Taakku 2/3-ii tassaasarput oqaasiinnakkut tusarfiit, 1/3-iilu tassaallutik allakkatigut tusarfiit. Inatsisartuni Naalakkersuisunilu politikerit nutaarsiassaqartitsinermi initunersaapput. Politikerit suminngaanneersuuneri qimerlooraanni amerlanerit naalakkersuisooqatigiittuneersuusarput, ikinnerillu illuatungiliuttuneersuusarlutik. Taamaattoqarnera nunani allani pissutsinut naapertuulluinnarpoq. Nalinginnaasuuvormi naalakkersuisuutitaqartut oqaasissaqartitaanerusarnerat illuatungiliuttunut sanilliullugu, taakkuusaramimmi saqqummiussassaqarnerusartut aammalu naalakkersuisuutitaqarnermikkut akisussaatinneqartussat.

Ataaserli Kalaallit Nunaata nunanut allanut naleqqiulluni allaanerussutigaa. Nunarsuaq tamakkerlugu tusarfiit 25 %-ii tassaasarput arnat, Kalaallit Nunaannili tusarfiit arnaasut 33 %-iullutik. Tassuunakkut takuneqarsinnaavoq kalaallit nutaarsiassaqartitsiviisa tusarfinnik arnaasunik atuinerat assersuutigiinnarlugu nunanit avannarlerniit qaffasinnerusoq.

Imarisaannik misissuinitsinni malugisatta ilaat ataaseq ilanngukkusutarput tassa nutaarsiassat tusarfinnik atueriaaseqarnerat. Tusagassiornermi tusarfiit najoqqutarisat pingasunut agguarneqartarput: Misilittagalik, nammineq misigisartakkaminik oqaluttuartoq (soorlu sunngiffimmini piniartoq saarulliit amerlatsissimanerinik ikilisimanerinilluunniit oqaluttuartoq); illuatungiliuttoq, pineqartoq pillugu soqutigisalik (soorlu aalisartut peqatigiiffianni siulittaasoq imaluunniit Royal Greenlandip oqaaseqartitaa, tamarmik pisassiissutit aalajangersarneranni soqutiginnittut) kiisalu immikkut ilisimasalik, immikkut isummiussaqareersimasuunngitsoq (soorlu biologi saarulliit amerlassusaasa allanngorarnerannik malinnaasoq). Kalaallit nutaarsiassaqartinneqarneranni illuatungiuliuttut tusarfiit amerlanerpaartaattut inissisimapput. Tulliupput misilittagallit, ikinnersaappullu immikkut ilisimasallit.

Nalunaarut saqqummiunneqarmat isummersuutit arlariiaat takkussuupput sooq taamaattoqarnersoq, allattaarlu isummersorput taamaattoqarnera ajornartorsiutitut isigisariaanersoq. Ilanngullugittaaq eqqartorneqarput inuusuttut nutaarsiassanik nutaarsiassaqartitsivinnillu atuinerat, qanorlu pingaartigisoq inuusuttut Kalaallit Nunaanneersut nutaarsiassaqartitsinermi peqataatinnissaat, inuinnaallu oqartussaaqataanerannut akuutinnissaannut piareersartinnissaat. Inernerit kisitsisillu nalunaarummiittut amerlanerupput, uanili sisamat saqqummiussinitsinni tikkuartukkavut ilanngukkusussimavagut. Tusagassiuutit demokratiilu pillugit oqallinneq uunga unissanngitsoq neriuutigaarput.



Kommunikationskontor

Kom nemt i kontakt med vores kommunikationskontor

Læs mere

Nutaarsiassat

Ilisimatusarfik pillugu nutaarsiassat

Atuaruk

Tusagassiuutit

Ilisimatusarfik tusagassiuutini

Atuaruk