Tikilluaqqusilluni oqalugiaat

Tikilluaqqusilluni oqalugiaat

15.10.2018

Rektori Gitte Adler Reimer - tikilluaqqusilluni oqalugiaat

Ataatsimiinneq: Kalaallit Nunaat-EU

 

"Asasavut tamassi;

Kalaallit Nunaata EU-llu imminnut atassuteqarnerat pillugu ataatsimeersuarnermut tikilluaritsi – adjunktimit ph.d.-mit Rasmus Leanderimit Inuiaqatigiilerinermut Immikkoortortameersumit aamma Allan Olsenimit Greenland Perspective-imeersumit aaqqissugaavoq.

Siullermik aaqqissuussisut qutsavigerusuppakka Kalaallit Nunaata EU-llu imminnut atassuteqarnerat pillugu ataatsimeersuarneq pingaaruteqaqisoq pillugu. Aammattaaq pilersaarut assut soqutiginartoq imaqarluartorlu pillugu.

Immikkut tikilluaqqorusuppakka ataatsimeersuarnermi saqqummiussisussat tamaasa aamma Bruxelles-imi sinniisoqarfimmi pisortaasimasoq/-sut, maannalu pisortaasoq/-sut: Lars Vesterbirk, Lida Lennert aamma Mininnguaq Kleist.

Oqalugiaatinni aallarniutigisattut ullumi ataatsimeersuarneq pingaaruteqartorujussuuvoq – Kalaallit Nunaata EU-mut attaveqarnera oqaluttuarisaanermi aatsaat taama pingaaruteqartigiinnarani aammali ilinniarnermut aningaasaqarnermullu tunngatillugu Nunatsinnut pingaaruteqartorujussuuvoq.

Soorlu aaqqissuisunut ullumi erseqqissarluaraat BREXIT sioqquterujussuarlugu GRØXIT-eqarpoq – tassa imaappoq, Kalaallit Nunaat EF-imit anivoq februaarip 23-anni 1982-imi. Taamanikkut Namminersornerullutik Oqartussanit nunat allat pillugit politikkimi suliarineqartut annerit pingaarutillillu siullersaraat. Kalaallit Nunaata 1973-imi EF-imut pinngitsaalisaasumik ilaasortaanera Nunatta ullumikkut Namminersorlutik Oqartussaqarfeqalerneranik toqqaannanngitsumik kinguneqarpoq, aamma Kalaallit Nunaata ullumikkut pissutsini assigiinngitsorpassuarni inuiattut namminersortutut iliuuseqarsinnaaneranik kinguneqarpoq. Tamatuma kinguneranik inuiattut kinaassutsimik misigissuseq nukittorpoq nammineq suliassarisatsinnut tunngatillugu nammineq aalajangiisinnaatitaanerulertoqarmat.

Tikilluaqqusillunga oqalugiaatinni pingaarutilik naatsumik eqqaarusutara tassaavoq Kalaallit Nunaata EU-mut suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarnera, tamatumalu kinguneranik Nunatsinni inuussutissarsiutigalugu aalisarneq pivallaarunnaarlugu ilinniakkanik pingaarnerutitsisoqalerpoq.

Ilinniarfimmi rektoritut 2006-imi suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutigineqarsimasoq pillugu nersualaarerusuppunga – Kalaallit Nunaanni kisimiilluta ilinniakkanik pitsaanerulersitsisinnaannginnatta, Kalaallillu Nunaat pissutsinut malinnaaffiusoq aningaasatigullu imminut napatittoq namminersortuusorlu ilinniarsimasunik sulisoqartariaqarpoq inuiaqatigiinni inissisimaffinni tamani. Taamaattumik Kalaallit Nunaanni ilinniagaqarneq ukiorpassuarni annertuumik siunnerfigineqarsimavoq. Ullumikkullu Kalaallit Nunaanni ilinniakkanut tunngatillugu kinguarsimasoqaraluartoq kalaallinillu naammattunik ilinniagaqartitsinissaq unamminiarnaraluartoq maani ilinniagaqarnerup oqaluttuarisaanerani ilorraap tungaanut allanngortoqangaatsiarsimavoq. Ilisimatusarfiullu tunngavilerneqarnerani assut isumalluanngitsoqaraluartoq suliffeqarfik ilinniarnermut ilisimatuutullu misissuinermut tunngatillugu iluatsilluarsimavoq. Ilinniagaqarneq suli namminersornerulernissamut tunngaviuvoq pingaaruteqarnerpaaq, inuiattut namminersornerunissaq kisiat eqqarsaatiginagu aammali inuttut ataasiakkaatut nammineersinnaaneq namminerlu inuunermut akisussaassuseqarneq eqqarsaatigalugit.

Ilinniagartuujuneq immini iluaqutissartarpassuaqarpoq: agguaqatigiissillugu inuuneqqortusineq, akaarinninneruneq, inuunermi nuannaarneruneq, peqqinneruneq, namminersornerlu eqqarsaatigalugu pingaarnerpaamik, innuttaasut eqeersimaarnerusut. Tassa imaappoq innuttaasut politikkimut tunngasunik aallussaqarusuttut inuiaqatigiillu ineriartornerannut akisussaaqataarusuttut.

Aqagu oqallinnermi peqataasinnaannginnama periarfissaq manna atorluarusuppara ilisimatuutut misissuinerup suleqatigiinnissamik isumaqatigiissummut ilapittuutitut pingaarnerutitanut ilanngunneqarsinnaaneranik apeqqutip akinissaanut. Apeqqummullu tamatumunnga akissutiga tassaavoq aap – soorlu aamma Naalakkersuisut Kalaallit Nunaata EU-mik suli suleqateqarnerusinnaanerunissamut periarfissai pillugit paasissutissiineranni erseqqissarneqartoq – Ilisimatusarfik aningaasat ilisimatuutut misissuinissamut atugassat EU-meersut annertunngillat, universitetimullu aningaasanik ilisimatuutut misissuinermut atugassanik pissarsinissaq unamminiarnareerpoq. Nunanulli tamanut ammasuunissaq eqqarsaatigalugu ilisimatuutut misissuineq Ilisimatusarfimmut pingaaruteqartorujussuussaaq.

Ilisimatuutut misissuisarfinnut Nunatsinniittunut pingaaruteqarluinnarpoq inuiaqatigiinnik ilisimatuutullu misissuisarfinnik nunani tamalaaniittunik suleqateqarnissaq. Paarlattuanillu ilisimatuutut misissuisarfiit nunani tamalaaniittut aamma Ilisimatusarfimmi paasisanik ilisimasaqarnissartik pisariaqartippaat. Taamaattumik pingaaruteqaqaaq issittumi ilisimatuutut misissuinermik suliallit tamarmik Kalaallit Nunaannik suleqateqarnissaat aamma killeqarfiit akimorlugit suliaqarfinnullu assigiinngitsunut tunngatillugu akunnerminni suleqatigiinnissaat. Kalaallit Nunaanni ilisimatuutut misissuisarfittut illersorusuppara issittumi ilisimatusarnermi pingaarutilittut pissusissamisoortumillu qitiusariaqartugut – Kalaallit Nunaanni sunulluunniit tunngatillugu ilisimatusarnermi qitiusugut qitiusariaqartugullu.

Qujanaq tamassi ullumikkut suliassinnik paasisimasaqassutsissinnik ilisimasassinnillu tunissuteqarusukkassi.

Tamassi ataatsimeersuarluarnissassinnik kissaappassi."



Kommunikationskontor

Kom nemt i kontakt med vores kommunikationskontor

Læs mere

Pisussat

Ilisimatusarfik pisussat

Atuaruk

Tusagassiuutit

Ilisimatusarfik tusagassiuutini

Atuaruk