Ilisimatusarfimmi - ujarlerpoq

Campus Ilimmarfimmi eqqumiitsuliat

Aka Høegh, Anne-Birthe Hove, Julie Edel Hardenberg, Miki Jacobsen, Hans Lynge aamma Harald Moltke.

Eqqumiitsuliortut siulliit sisamat ullutsinneerput, eqqumiitsuliornermilu nutaaliaanerusut sinniisuuffigalugit. Eqqumiitsuliortut kingulliit marluk Kalaallit Nunaat sungiusimaneqarnerusoq sinniisuuffigaat.

Tulluusimaarutigaarput nuannaarutigalugulu eqqumiitsuliortut taakkorpiaat eqqumiitsuliaasa Ilimmarfimmi inissartik nassaarisimammassuk, aammalueqqumiitsuliaat inuit amerlasuut ullut tamaasa nuannaarutigisinnaammatigit.

Ilimmarfiup atoqqaartinneqarneranut atasumik eqqumiitsuliat arlaqartut tunissutaapput. Taamaalilluni Aka Høeghip eqqumiitsuliai Kulturfonden Danmark-Grønlandimit aningaasaligaapput, Anne-Birthe Hovellu eqqumiitsuliai Augustinusfondenimit aningaasalersugaallutik. Julie Edel Hardenbergip assilisai eqqumiitsuliortup nammineq tunissutigai, Miki Jacobsenillu eqqumiitsuliai Nuup Kommuniata tunissutigalugit.

Isiginnaarluarisi.

Eqqumiitsuliap oqaluttuassartaa aallartippoq nerisarfimmi assilissap eqqaaniit, qorsummik tumaasartalimmi. Taanna qanga pisimasunik nalitsinnilu pissutsinik akuugaavoq. Tunorliuvoq assilialiaq kalaallit upperisatoqaat naapertorlugu inuup pinngorneranut tunngasoq, meeqqat marluk orpikkat akornanni nassaarineqarnerannik oqaluttuaq. Isuani nalerput ersersinneqarpoq, acrylimi akimut ersittumi. Manniit inuttulli qajannartuupput. Aserujasuupput, patinneqarunillu aserorsinnaallutik.

Inip illua tungaani siunissaq ippoq. Maanna mannik equngasunngorsimavoq. Siunissaq tukappoq, kipparissunik ilutsinillu allanik assigiinngiiaartunik imaqarluni. Eqqarsaatit nutaat - nutaaliorneq - ersersinneqarpoq.

Balkonngimi attaveqaqatigiinneq sammineqarpoq, ilisimasammi attaveqaqatigiinnikkut pinngortarput. Tunuliaqutaasoq qernertoq qaqortorlu, soorlu atuarluni. Qaannat mikisut Kalaallit Nunaanni inuit akornanni attaveqaqatigiinneq takutippaat, tusagassat nutaat qajartortumit apuunneqartarmata. Qaannat mallit atuarlugit, qummut ammullu ingerlaartarput.

Majuartarfiit nalaanni ilisimassutsip orpia ippoq. Cementigarsuaq oqimaatsoq orpissuartut sorlaqartutut ippoq. Acrylimi qaamasumi piluttat orpiup nagguiannut isikkiveqarput. Cementigarsuarmut kusassaataapput, soorluli oqinnerulersikkaat. Pilutai assigiinngillat, piluttammi misissoraanni assigiittoqanngillat.

Aka Høeghip 2014-imi marlunngornermi maajip 13-ianni Ilimmarfimmut immikkut oqaluttarfiliarisimasani tunniuppaa.

Aka Høeghip tunniussinerminut atatillugu oqaluttarfiup ilusilersorneqarsimanera pillugu oqaluttuarpoq; ”Orpiup timitaa tassaavoq oqaluttuarisaanitsinnut kulturitsinnullu eqqaasitsisussaq – tassalu sumit aggersuunitsinnik. Pilutaq qorsuk isumassarsianik eqqarsaatinillu nutaanik pilersitsinissamut takussutissaavoq”.

Oqaluttarfik qissiaq atorlugu ilusilersorneqarsimavoq aamma Ilimmarfiup iluani eqqumiitsuliat atorlugit pinnersaasimanermut assingusussatut suliarineqarsimalluni.

Oqaluttarfik Naalakkersuisunit tunissutaavoq, taamani naalakkersuisuusimasumit Tommy Marømit.

Inersuq "Panoptikonilinniartunut oqalugiarnerit atuarnerillu akornanni uninngaartarfiuvoq, siunertanullu allanut atorneqartarluni. Taamaattumik pinnersagaanerani siunertaavoq eqqarsarluarnissamut perrassaanissaq - soorlu immaqa anersaartorneq. Eqqumiitsuliat qaamassusilikkat tamanna periarfissippaat, qaamarnullu qarmarsuaq uumassusilersorpaalusooq. Takusassiat suliarineqarnermik nalaani assigiinngiiaanik iluseqarsimagaluarput, naammassinerminnili katitertarissatut issoqqarissukkuutaatut ilutsinit assigiinngitsunit katitsikkatut ataasiusutulli iluseqalerlutik, soorlu ilisimasaqarfiit assigiinngitsut katitigaasut - soorlu Ilimmarfik taama ittoq. Qaamaneq qarasaasiamit aqunneqarpoq, maannalu ilutsimini nalunaaquttap akunneri marluk minutsillu 51 atortarlugit, kisianni assigiinngiiaartunik katiterinissamut periarfissarpassuaqarpoq.

Auditoriami tusarnaartoqartussaavoq, taamaattumik tusaalluarsinnaanissaq inersuarmi iikkani illugiinni tunngaviuvoq, atortorissaarutinik nivinngaasimanermi. Oqallittut tusarnaarneqartarput, siumut utimullu - taamaattumik siulivut angalaannartut pillugit oqaluttat - apummit illuikkiat ataatsimoortut - soorunalumi aamma siutit.

Iikkami tunorlermi nivingavoq qiperugaq qaratsatut ilusilik, qisummik sanaaq sølvimillu qalipaasigaq. Qaratsap saneraani illugiinni qaamaneq tassaavoq qaratsap nipinneqqutigisimasaralua. Uanilu qalipaat sungaartoq inersuarmitulli nassuiaasersuisinnaassutsip imaluunniit ilisimassutsip qalipaatigaa. 

Kiisalu aamma uummat. Pineqartoq tassaavoq pingaaruteqaqimmat ilisimassuserput uummaterpullu tamaasa atussagigut.

Atuakkiami assiliarpassuartalimmi "Nipaatsumik assigiinngisitaarneq"-mit assilisat. Atuakkami oqaluttuarineqarpoq ullutsinni Kalaallit Nunaat inuiaqatigiinni piorsarsimassutsimilu ingerlaarnermini assigiinngisitaarluartuusoq - assigiinngisitaarnerli taanna imaaliinnarluni inuiaqatigiinni tamanit malugineqanngitsoq, kisiannili innuttaasut tamarmik namminneq inuttut inuunertik oqaluttuassartartik tunuliaquttatillu tunngavigalugit sunniuteqarfigisaat.

Kalaallit Nunaat nunarsuup sinneranisulli ineriartortuartuuvoq. Ineriartortitsisuusoq tassaavoq inuup nammineq pissusaa. Pissusermi taanna aaqqissuussaasumik pilersaarusiornerup iliuutsillu imaaliinnaq aqussinnaanngilaat - assersuutigalugu; Inuit asannilersarput, oqaatsit inuillu immikkoorutaat tamaasa akimorlugit.

Assiliinermi teknikki oqimaaluttatut aallaavigineqarsimanngilaq, pisulli tunngavigalugit Kalaallit Nunaanni angalanermi suliaalluni.

(Atuakkamut siulequttamiit)

Atuagaateqarfimmiittoq assiliarsuaq angisooq uuttuuteqarpoq 360x200 centimeterinik. Taaguutaa "Qaqqap tunuani, ammip ataani, qamani ilorlermiit", pinngortitap inuullu peqatigiinnerannik tunngaveqarpoq.

Piorsarsimassuseq, oqaluttuaatit aamma pinngortitaq Miki Jacobsenip eqqumiitsuliornerani qitiupput. Oqaluttuatoqqat, piorsarsimassuseq pinngortitarlu qalipaatinik, ilutsinik atortunillu misileraanermini atortoralugit Miki Jacobsenip eqqumiitsuliornermini qanga pissutsit ullullu atukkavut ikaartarfilersortarpaalusooq.

Hans Lynge kalaallit oqaluttuarisaanitta eqqumiitsuliornikkut silarsuaani nuimanerpaat ilaattut naatsorsuussaavoq. Inuiaat kalaallit, pinngortitaq oqalualaajutivullu qiperuisartutut, qalipaasutut taalliortutullu sulinermini isumassarsiffigiuarsimavai.

Hans Lynge nammineq oqaluttuarisaanitsinnik eriaginninnermi nutartertuarnitsinnilu inissisimanerminik ilisimaarinnilluinnartuusimavoq. Nammineq meeraanerminit eqqaamasai, oqaluttuaatit pisimasullu suliamini qitiutittarpai. Arnaq anaanarlu ilutsitut atussallugit nuannaraa.

Danskeq akimaneq,greveaamma qalipaasoq, Kalallit Nunaannut ilisimasassarsiornerni pinngaaruteqartuni arlalinni peqataasarsimavoq. Siullermik 1898-imi ilisimasassarsioqataavoq, ilaatigut Qaqertarsuup Tunuanut. Harald Moltke aamma ilisimasassarsionermi "Den Litterære Grønlandsekspedition"-imik taaguuteqartumi (1902-1904) peqataavoq, Knud Rasmussen aamma atuakkiortoq Ludvig Mylius Erichsen ilagalugit.

Ilisimasassarsiorneq taanna Kalaallit Nunaata kitaata avannaani ingerlanneqarpoq, Upernavimmiit Qaanaap eqqaani Kap Yorkimut. Harald Moltke aqqutaani napparsimaruluulerpoq, sivisuumillu inuunerup toqullu akornanniillu. Napparsimanerup tamatumakingunerisaanik iloqianngorpoq.