Ilisimatusarfimmi - ujarlerpoq

Oqaatsit pillugit politikki

Tunuliaqutaa

Oqaatsinut politikki pillugu inatsisartut inatsisaat nr. 7, 19. maj 2010-meersoq.

Ilisimatusarfimmi oqaatsit pillugit politikkip imarisai inatsimmik aallaaveqarluni nassuiarneqarput.

Siunertaq

Oqaatsinut politikki naapertorlugu oqaatsitigut akuunerulernissaq siunertarineqarpoq, makku aqqutigalugit:

  • Kalaallit oqaasiisa oqaatsitut tamakkiisutut inuiaqatigiinnilu atugaasutut qularnaarnerisigut
  • Kalaallit oqaasiisa taakkualu ilitsoqqussaralugu oqaatsitut allamiutullu oqaatsitut ineriartortinnissaat nukittorsarnissaallu
  • Oqaatsisigut aporfiusartut pinaveersaarnerisigut peerniarnerisigullu, tamatumuuna marlunnik arlalinnillu oqaaseqarneq nukittoqutaallunilu pisuussutinngoqqullugu
  • Kalaallit Nunaat nalunngisaqarfiusumik inuiaqatigiiffittut nukittorsarniarlugu oqaasertusarnerup inuiaqatigiinni siuarsarneratigut 

Oqaatsinut politikki

Ilisimatusarfiup oqaatsit pillugit inatsit aallaavigalugu oqaatsitigut politikkia makkuninnga imaqarpoq:

  1. Suliffeqarfimmi oqaatsitigut piginnaaffinnik erseqqissaaneq
  2. Suliffeqarfimmi allamiut oqaasiinut kulturikkullu piginnaaffinnik ersersitsinissamik anguniagaq
  3. Suliffeqarfiup avataanit oqaatsitigut isigineqarnerata ersersinneqarnissaanik anguniagaq
  4. Suliffeqarfiup iluani avammullu attaveqaqatigiinnermi najoqqutassiorneq
  5. Sulisut piginnaasassaannut anguniakkat
  6. Sulisut ataasiakkaat oqaatsinik aamma kalaallit kulturiannik, oqaluttuarisaanerannik inuiaqatigiivinilu pissutsinik ilinniarnissamut pisariaqartitsinerinik oqaloqatigineqartarnissaannut ingerlatsinissamut periusissiorneq

Ilisimatusarfiup oqaatsit pillugit inatsisip siunertaanik nassuiaanera

Oqaatsit pillugit inatsisip siunertaa assigiinngitsunik nassuiaanissamut periarfissiimmat, matumuuna, HSU-mi isumaqatigiinneq malillugu, erseqqissarneqassaaq Ilisimatusarfiup anguniagaasoq imatut paasimmagu:

  • sulisut pisariaqartitsinerminnik nalunaartut oqaatsitigut piginnaasannik (kalaallisut, qallunaatut, tuluttut) siuarsaaffigineqassasut aamma kalaallit kulturiannik, oqaluttuarisaanerannik inuiaqatigiivinilu pissutsinik paasitinneqassasut

Suliffeqarfimmi allamiut oqaasiinut kulturikkullu piginnaaffinnik ersersitsinissamik anguniagaq

Kinguliani anguniakkanut periusissat Ilisimatusarfimmi aalajangiunneqarsimasut innersuussutigineqarput:

  • Ilisimatusarfiup ilinniartut sulisullu nanarsuarmi tamarmi nikerarsinnaanerat iliuuseqarluni sulissutigiumavaa
  • Ilisimatusarfik universtitetinik, ilisimatusarluni suliffeqarfinnik aamma suliffeqarfinnik ilisimatusarnerup, ilinniagaqarnerup ilisimasanillu paarlaasseqatigiinnerup iluani suliaqartunik pilersaarusiukkamik suleqateqassaaq

Suliffeqarfiup avataanit oqaatsitigut isigineqarnerata ersersinneqarnissaanik anguniagaq

Kinguliani anguniakkanut periusissat Ilisimatusarfimmi aalajangiunneqarsimasut innersuussutigineqarput:

  • Ilisimatusarfik kalaallit naggueqatigiillu inuit inuiaqatigiinnerinik, oqaasiinik, piorsarsimassusaannik, peqqinnerannik oqaluttuarisaanerannillu ilisimatusarnermigut ilinniartitsinermigullu nunarsuarmioqatigiinni siuttuuvoq
  • Ilisimatusarfiup – sulisuisa ilinniartuisalu kalaallit piorsarsimassutsikkut kingornussarsiaat ilisimaarivaat – tassaappata naggueqatigiit inuit kulturiat imaluunnit qallunaatsiaat europamiullu kulturiat. Ilinniartitaanerit, ilisimatusarnerit, ineriartortitsinerit paasissutissiisarnerillu ingerlatani aqqutigalugit Ilisimatusarfiup piorsarsimassutsikkut tigussaasumik anersaakkullu kingornussat pillugit ilisimasat paasinninnerillu nukittorsarniarpai ilisimaneqarnerallu siammarsarniarlugu. Kalaallit Nunaat nunatut nikeriallaqqissutut, atugarissaarfiusutut demokratiskiusutullu, Issittumi nunanilumi allani piujuaannartitsineq tunngavigalugu ineriartornissamut nunat arlariit naligiissumik suleqatigiinneranni peqataasutut iluarsartuussinernik nutaaliaasunik pilersitsivigissagaanni kalaallit oqaasii, kulturiat oqaluttuarisaanerallu pillugit ilisimasat paasinninnerlu tunngaviupput pisariaqartut
  • Ilisimatusarfiup kalaallit oqaasiini ilisimatussutsikkut, paasissutissiinikkut, siunnersuinikkut ilinniartitaanikkullu nunarsuarmi siuttuunerpaalluni ingerlatsiveqarfiunissani anguniagaraa. Ilinniartut kalaallit oqaasii nutaaliaasut – oqaluinnarlutik allaaserisatigullu – assigiinngissitaartumik oqalloriffigalugillu suliamut tunngasunik ingerlatsitseqqiinermut piukkunnarsarfigissavaat
  • Universitetip ilinniartitsisunik ilisimatuunillu kalaallinik amerlanerusunik sulisoqalernissaq pimoorullugu anguniarusuppaa, Ilisimatusarfimmi kandidatitut soraarummeersimasut ilanngullugit, taamaalilluni 2020-mi tikisitanik sulisoqarnissaq amerlassutsikkut pisariaarussimasussanngorlugu. Ilutigisaanik universitetimut pingaartutut naleqartitaavoq ilisimatuunik ilinniartitsisunillu nunanit allaneersunik sulisoqartarnissaq, universitetip nunarsuarmioqatigiinnut akuusuunissamut paarlaasseqatigiittarnermullu anguniagaanut ilaatillugu
  • Ilisimatusarfimmut oqaatsinik pingasunik atuisuuneq ilisarnaataavoq: kalaallisut, qallunaatut tuluttullu, atuartitsinermi ilisimatusaatillu paasissutississutaasarnerini
  • Ilisimatusarfiup inuiaqatigiinnut kalaallinut paasissutissiisarnermik pissussaaffeqarnini isumagissavaa, eqiingasumik ammasumillu paasissutisseeriaatsit tamatigoortut tusagassiuutillu atorlugit avammut attaveqarnermigut
  • Ilisimatuut ilinniartullu ilisimatusarneq pillugu Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut aamma Issittumi nunanilu allani inuiaqatigiinnut ataatsimoorfinnullu ingerlatitseqqiisarnermut aammalu tamanut ammasumik oqallinnermut pitsaassusilimmik peqataaqqullugit kajumissaarneqassapput

Suliffeqarfiup iluani avammullu attaveqaqatigiinnermi najoqqutassiorneq

Kinguliani anguniakkanut periusissat Ilisimatusarfimmi aalajangiunneqarsimasut innersuussutigineqarput: 

  • Ilisimatusarfiup eqiingasumik ingerlatitseqqiisarnermi attaveqarnermilu iliuuseqarnikkut
    • qulakkiissavaa Ilisimatusarfiup ingerlatai, ilisimasai immikkullu ilisimasaqarfii pillugit uppernassuseqarnissaq
    • qulakkiissavai suliffeqarfiup iluani pitsaasumik oqaloqatigiinnissaq attaveqatigiinnissarlu

Sulisut piginnaasassaannut anguniakkat

  • Sulisut oqaatsitigut qaffassarneqarnissaminnut pisariaqartitsisut tamarmik inatsit naapertorlugu oqaloqatigineqarnissaminnik neqeroorfigineqassapput. Tamanna tamanna sulisut ataasiakkaarlugit oqaloqatiginerisut - MUS samtale-tut - -mi pisinnaavoq
  • Sulisut oqaatsitigut qaffassarneqarsimasut tamarmik ilinniartitsineq/ilinniarnerup ingerlaneranit pissarsiatik pillugit naliliissapput. Aqutsisut ataasiakkaarilluni oqaloqatiginninnermi eqqartuineq/isumaqatigiissuteqarneq naapertorlugu naliliinissap qanoq iluseqarnissaa aalajangissavaat

Sulisunik oqaatsinik aamma kalaallit kulturiat, oqaluttuarisaanerat aammalu inuiaqatigiinni pissutsit pillugit ilinniartinneqarnissaminnik pisariaqartitsisunik oqaloqatiginnittarnissap ingerlanneqartarnissaa.

Suliassap ingerlanneqarnera

Sulisut tamarmik oqaatsisigut aamma kalaallit kulturiat, oqaluttuarisaanerat aammalu inuiaqatigiinni pissutsit pillugit ilinniartinneqarnissaminnik pisariaqartitsinertik pillugu qaninnerpaatut pisortarisaminnik oqaloqateqarnissaminnut neqeroorfigineqassapput.

Immikkoortortami pisortaq immikkoortortami sulisunut paasissutissiissaaq. Sulisut pisariaqartitsisut ataasiakkaat qaqugukkut oqaloqateqarnissaq isumaqatigiissutiginiarlugu pisortaminnut saaffiginnissapput. Sulisut oqaloqatiginninnissaq sioqqullugu oqaatsisigut ilinniarnissamut periarfissat pillugit neqeroorutaasut, piffissat aamma akit, suunerinik misissoreersimanissaannut kaammattorneqarput. Oqaloqatigiinneq aallaavigalugu instituttip pisortaanut innersuussisoqassaaq.

Oqaloqatigiinnermi makku paasinarsarneqassapput

  1. Oqaatsisigut qaffassarneqarnissamut pisariaqartitsinerup sorpiaanera
  2. Qaffassarneqarnissap qanoq ingerlanneqarsinnaanera. Nalilersueriaaseq eqqaaneqassaaq aammalu oqaatsisigut qaffassarneqarnerup malittareqqinneqarsinnaanera eqqartorneqassalluni
  3. Aningaasartuutit piffissarlu atugassaq
  4. Oqaloqatigiinermi suut isumaqatigiissutigineqarneri ersarissarneqassapput aammalu instituttip pisortaanut innersuussineq oqaasertalersorneqassalluni

Instituttimi pisortap innersuussinerit tamaasa katersoreerpagit, sammisap iluani ukiup tullissaani aningaasartuutissanut missingersuummi aningaasartuutitigut killiliussassat aalajangerneqassapput.


Attavissat

Assigiinngitsut aqqutigalugit attavigisinnaavatsigut

Atuaruk

Paasisimasalik

Immikkut ilisimasalittavut ajornanngitsumik attavigikkit

Atuaruk