Ilisimatusarfimmi - ujarlerpoq

Inuttut namminertut inuuneqarneq pillugu politikki

 

Paasissutissat illersugaanissaannut politikki - inunnik paasissutissat illersugaanissaannut politikki

  • Inunnik paasissutissat tassaapput paasissutissat suulluunniit toqqaannartumik imaluunniit paasissutissat allat peqatigalugit inuup aalajangersimasup kinaaneranik paasisaqarfiusinnaasut.
  • Inunnik paasissutissat nalinginnaasut ilagaat ateq, oqarasuaatip normua, najugaq, inunngorfik, piffissat suliffiit, aningaasatigut paasissutissat il.il.
  • Paasissutissat oqaatigeqqusaanngitsut CPR-normut allatigullu nunagisami kinaassutsimut normut.
  • Paasissutissat mianernartut tassaapput inummut aalajangersimasumut annertuumik aarlerinarsinnasut, tamannalu pissutigalugu suliarinissaanni sakkortusisamik piumasaqaateqartut, paasissutissanullu allanut naleqqiullugit isumannartuullutik. Paasissutissat mianernartut paasissutissaapput racemut, sumit kingoqqisuunermut, politikkimut, upperisamut allatigulluunniit eqqarsartaatsimut, sulisut kattuffiinut ilaasortaaffimmut, peqqissuseq pillugu paasissutissanut, atoqateqariaatsimut, pinerlussimanermut, isumaginninnikkut ajornartorsiutinut annertuunut allatigulluunniit inunnik paasissutissanut tunngasut.
  • Suliarinissaat tassaavoq sammisaqarneq sammisaqarnerilluunniit arlaqartut inunnik paasissutissanut attumassuteqartut. Tassaasinnaapput katersinerit, nalunaarsuinerit, aaqqissuussinerit, toqqorsinerit, naleqqussaanerit, allannguinerit, nassaaqqinnerit, ujaasinerit, atuinerit nassiussilluni ilngerlatitseqqiinerit tunniussinerilluunniit, ataatsimut katersinerit, killilersuinerit, peersinerit imaluunniit suujunnaarsitsinerit.
  • Inuit nalunaarsorneqartut imaluunniit inuit aalajangersimasut ’nalunaarsorneqartut’ pillugit Ilisimatusarfimmit suliarineqartut. Ilisimatusarfiup ilaatigut inuit kinguliini taaneqartut pillugit inunnik paasissutissat suliarisarpai: sulisorisat, ilinniartut, suleqataasut (tamarmik taagorneqanngillat).
  • Inunnik paasissutissat pillugit inatsit inatsisitigut tunngavissaavoq Kalaallit Nunaanni inunnik paasissutissat pillugit sulinermi.

Ilisimatusarfimmi ilisimatusarnermik ingerlatsineq ilisimatusarnermillu tunngaveqartumik ilinniartitsinissaq suliassaraarput fagini assigiinngitsuni nunani tamalaani qaffasissuseq angullugu. Ilisimatusarnerup, ineriartornerup ilinniartitaanerullu akornanni naligiimmik ingerlasoqarnissaa qulakkeertussaallutigu, ilisimatusarnikkut ilinniarnikkullu faginik ataavartumik piorsaajuarluni ingerlatitseqqiillutalu, kiisalu ilisimatuussutsikkut periutsit angusallu pillugit paasissutissanik paarlaateqatigiilluni. Suliassaq taamaattoq isumagisinnaaniarlugu inunnik paasissutissat assigiinngitsut nalinginnaasut, oqaatigeqqusaanngitsut ilaatigullu mianernartut, soorlu sulisutsinnut, ilinniartunut suleqatigisatsinnullu tunngasut suliarisariaqartarpavut. 

Inunnik paasissutissat pillugit inatsisip malitsigisaanik inunnik paasissutissat sularinerat toqqaannartumik Ilisimatusarfiup tusaamaneqarneranut sunniuteqarsinnaavoq. Taamaattumik pingaarluinnartuuvoq uagut Ilisimatusarfimmi sulisut inunnik paasissutissat suliarnissaannut najoqqutassiornissarput qulakkeerlugulu Ilisimatusarfiup tamakkiisup najoqqutassat ilisimallugillu malikkai.

Najoqqutassat paasissutissat illersugaanissaannut politikkimi uani aalajangersarneqassapput, paasissutissallu illersugaanissaannut politikkimi siunertaavoq qulakkiissallugu sulisutta tamarmik aqutsisullu Ilisimatusarfimmi inunnik paasissutissanik suliaqartut maleruagassat inunnik paasissutissat suliarinissaannut atuuttut ilisimallugillu malissagaat. Maleruagassat annermik pingaarnertullu inatsisinik tunngaveqartunik aallaaveqarput.

Ilisimaatusarfiup inunnik paasissutissat illersugaanissaannut tamakkiisumik takorluugai imaattumik nassuiarneqarsinnaapput:

"Ilisimatusarfik paasissutissanik tigussaasumik qarasaasiakkullu suliaqarnermut atatillugu akimut ersilluinnartumik ingerlatsinissamik erseqqissumik anguniagaqarpoq. Pingaarluinnartuuvoq sulisut, ilinniartut suleqatigisallu naatsorsuutigisinnaassagaat IT-mi isumannaatsuuneq pitsaasuusoq, inunnillu paasissutissat taamaallaat naapertuuttumik siunertarisanullu pisariaqartunut atorneqarnissaat. Suliassaqarfiit inunnik paasissutissat pillugit inatsimmut isumannaatsuunissamullu nalunaarummut atatillugu miarnernarnerpaasut taamatut inissisimanikkut qularnaarneqassapput, Ilisimatusarfiullu iluani kulturimik pilersitsilluni, inuit inuunerisa illersorneqarnissaat pingaarnerpaatinneqarluni."

Inunnik paasissutissat illersugaanissaannut politikkimi uani tamakkiisumik anguniagaq tassaavoq inunnik paasissutissanik ilisimatusarfiup suliaqarnerani Ilisimatusarfiup tutsuiginassusiata tatiginassusiatalu attatiinnarnissa – takorluukkanut siuliani taaneqartunut naapertuulluni.

Inunnik paasissutissat taamaallaat politikki taanna naapertorlugu suliarineqassapput, taamaallaallu Ilisimatusarfimmit ilitsersorneqarluni, soorlu suliassani inunnik paasissutissat suliarineqassatillugit. Inunnik paasissutissanik kukkusumik suliaqarnerit imaluunniit Ilisimatusarfimmit ilitsersorneqarani ilisimaneqaraniluunniit sulineq sulisunut eqqartuussiveqarnikkut sulinermullu atatillugu ilungersunarluinnartunik kinguneqarsinnaavoq.

Paasissutissat illersorneqarnissaannut politikki una atorlugu tamakkiisumik najoqqutassiortoqassaaq qulakkeerniarlugu uagut maani Ilisimatusarfimmi inunnik paasissutissat  suliarinerat illersornerallu inatsisitigut tunngavissamut naapertuuttoq (Inatsisitigut tunngavissaq tassaavoq paasissutissat inunnut tunngasut (inunnik paasissutissanut inatsit) suliarineqarnissaat pillugu inatsisip Kalaallit Nunaannut atuutilernissaanut peqqussut normu 1238 oktobarip 14-ani 2016-imeersoq).

Paasissutissat illersorneqarnissaat pillugu politikkip pitsaasuunissaanut iluatsinnissaanullu pingaartuuvoq sulisut tamarmik paasissutissat illersorneqarnissaanut politikkimik ilisimasaqarnissaat imarisaanilu ilisimaarinninnissaat.

Paasissutissat illersorneqarnissaannut politikkimi inunnik paasissutissanik suliaqarnerit tamarmik pineqarput sulisorisatsinni suliffeqarfitsinnilu ingerlanneqarlutillu pilersaarutigineqartut. Taamaaliornermi Ilisimatusarfiup suliassavii taamaallaat pineqanngillat, aammali soorlu sulisoqarnermut aningaasaqarnermullu sulinermut atatillugu.

Ilisimatusarfimmi sulisutut qulakkiissallugu akisussaaffigineqarpoq paasissutissat illersorneqarnissaannut politikkip ulluinnarni sulianilu akisussaaffigisani sulinermi malinneqarnissaa.

Ilisimatusarfimmi aqutsinerup ilaatut Ilisimatusarfiup suliai tamarmik akisussaaffigineqarput, inunnik paasissutissat suliarinerat tamannalu inatsisit malillugit suliarineqarnerat ilanngullugu. Paasissutissat illersorneqarnissaannut politikkip pitsaassusissaanut naammannissaanullu aalajangeeqataasariaqarlunilu naapertuuttunik iliuuseqartoqartariaqarpoq.

Aqutsisut paasissutissat illersorneqarnissaannut politikkip uuma piffissalersukkamik misissorneqartarnissaanut nutarterneqartarnissaanullu suleriaatsinik aalajangersaassapput.

Datatilsynet Ilisimatusarfiup inunnik paasissutissanik atuineranik avataaniit nakkutilliisuuvoq.

Ilisimatusarfimmi inunnik paasissutissanik suliaqarnerput tamatigut tunngavissat uani immikkoortumi allaaserineqartut inatsisitigullu tunngavigisat naapertorlugit suliarineqartussaapput.

Tamatuma saniatigut maluginiaqquneqassaaq Ilisimatusarfimmut inatsisitigut tunngavissaq assigisaallu suliat immikkut ittut pillugit malueragassanik piumasaqaatinillu aalajangersaasoqarsinnaammat, Ilisimatusarfiup suliaani allani aamma atorneqartumik.

Illup iluani maleruagassat, suleriaatsit ilitsersuutillu inatsisitigut piumasaqarsinnaanermik inatsisit immikkut ittut kinguneqartitsisinnaanerannik imaqarnissaat Ilisimatusarfimmit qulakkeerneqassaaq.

Ilisimatusarfimmi inunnik paasissutissanik taamaallaat suliaqartarpugut tamanna inatsisinut tunngavigisanut naapertuukkaangat, sulerinerilu Ilimatusarfiup suliaqarnissaminut siunertaanut naapertuukkaangat.

Inunnik paasissutissanik suliaqarneq inatsisinik tunngaveqartoq taamaallaat makku peqqutigalugit ingerlanneqarsinnaavoq: 

  • Pisortaqarfittut sulinermi: Ilisimatusarfiup pisortaqarfittut suliassamik suliaqatariaqarneranut tunngatillugu ilaatigut ilisimatusarfiup aalajangigassai.

MALUGIUK: Tassaasinnaavoq Ilisimatusarfiup ilinniarfittut sulinermini inunnik paasissutissanik suliaqartariaqarmera. Aamma tassaasinnaavoq studiekortinik suliaqarniarluni ilinniartup aqqanik paasissutissanik allanillu aallertariaqarneq.

  • Inatsisitigut pisussaaffik imaluunniit inatsisitigut piumasaqaat: Ilisimatusarfiup inatsisitigut pisussaaffeqarnerata naammassinissaanut suliarisariaqartoq, imaluunniit inatsisitigut piumasaqaatip atuutinnissaa illersornissaluunniit aalajangersarniarlugu.

Tassaasinnaavoq Ilisimatusarfip sulisoq pillugu paasissutissat akileraaruseriffimmut ingerlateqqillugit.

  • Isumaqatigiissutititigut pisussaaffiit: Isumaqatigiissutip inuup pineqartup nalunaarsimaffiata eqquutsinnissaanut atugassap suliarisariaqarnera, imaluunniit isumaqatigiissusiornissami aallarniutaasumik suliaqarnerit.

MALUGIUK: Suliassat taamaallaat isumaqatigiissutip naammassinissaanut pisariaqartut uani pineqarput. Soorlu sulisup akissarsititsinissaani aningaaserivimmi kontonut paasissutissat pisariaqartut atorfinitsinneqarnermi isumaqatigiissut naammassiniarlugu, sulisunilli videukkut nakkutilliinerit ilaanatik.

  • Akuersissut: Suliaq inatsisinik tunngaveqartuusarpoq nammineq kajumissutsimik, immikkut ittumik, paasitinneqarluni paatsuugassaanngitsumilu akuersaartoqarluni inunnik paasissutissat nalunaarsorneqartumut tunngasut suliarineqassasut.

MALUGIK: Akuersineq kajumissutsimik pisussaammat sulinermut atatillugu arlalitsigut piumaneqannginnerusarpoq inunnik paasissutissat suliarineqarnissaanik qinnuteqarnerup sulisumit itigartitsissutigineqarsinnaanera nalornissutigineqarsinnaammat.

  • Soqutigisaqarneq naapertuuttoq: Suliarinissaa pisariaqaraangat Ilisimatusarfiup imaluunniit allap soqutigineqarnerup naapertuunnera malersorsinnaallugu, nalunaarsorneqartup soqutiginninnera imaluunniit tungaviusumik pisinnaatitaaffiit kiffaanngissuseqarnissamillu pisinnaatitaaffii salliutinneqartussaagaangata.

MALUGIUK: Inatsitigut tunngavik taanna inunnik paasissutissat mianernartut mianernarsinnaasullu suliarineranni tunngavittut atorneqarsinnaanngilaq, soorlu inuit innarluuteqarnerat pillugu paasissutissat - inatsimmi § 6-imi tunngavissat taaneqartut.

  • Soqutigisat pingaarutillit: Suliarinera pisariaqarluni inuup aalajangersimasup soqutigisai pingaarutillit illersornissaannut pisariaqartut, pineqartoq nammineq inatsisitigulluunniit akuersinissaminut pisinnaanani, suliarinissaanullu tunngavissat allat atorneqarsinnaanatik.

Ilisimatusarfimmi akimut ersittumik suliaqartarpugut, ingammik inuit aalajangersimasut pisinnaatitaaffii imaluunniit kiffaanngissuseqarnissamut pisinnaatitaaffii sunnerneqarsinnaammata. Akimut ersittumik sulineq suliffeqarfimmi ingammik takuneqarsinnaasarpoq nalunaarsorneqartunut paasiuminaraangat sooq inunnik paasissutissat oqaatigissaneraat, sumullu atorneqassanersut. Tamatuma saniatigut qulakkeerniartarparput suliap suulluunniit suliarineranut siunertaq naapertuuttuusoq.

Ilisimatusarfimmi inunnik paasissutissat katersorlugillu suliarisarpavut taamaallaat siunertanut killilinnut, erseqqissunut inatsisinillu tunngaveqarluni.

Siunertap suunera kiisalu ingerlateqqinneqarsinnaanera aalajangersarneqartarpoq inunnik paasissutissat katersunnginneranni. Ilisimatusarfimmi inunnik paasissutissat nutaamik siunertaqarluta ingerlateqqissagutsigik, qulakkeerneqassaaq aamma suliarinera nutaaq aamma inagsisinik tunngaveqartoq, suliarineralu nutaaq aamma siunertamut naapertuulluni.

Aqutsivugut sulisuvullu inunnik paasissutissanik suliaqartarput tamanna pisariaqaraangat, suliamut attuumassuteqarluni siunertanullu paasissutissanik katersuiffiusumut naammalluni. Inunnik paasissutissat ataavartumik nutarterneqartarput, taamaalillutik paasissutissat eqqortuunissaat nalorninaateqarani.

Isumagisarparput Ilisimatusarfimmi sulisutut najoqqutassat siuliani pineqartut ilisimaarineqartut, uagullu aamma isumagiuarlugu suleriaatsit taakku sapinngisamik annertunerpaamik malinneqartut.

Ilisimatusarfimmi inunnik paasissutissat tutsuiginartuunissaat ataavartumik isumagisarparput. Matumani inunnik paasissutissat taamaallaat suliarineqartarput tamakkiisut, eqqortut nutarterneqarsimasullu. Assersuutigalugu isumaqartoqartillugu imaluunniit pasitsaassisoqarsimatillugu inunnik paasissutissat ilaat uukapaatitsiniutaasut imaluunniit eqqortuunatik, taava naapertuuttumik alloriartoqassaaq qulakkeerniarlugu paasissutissat nutarterneqarnissaat naqqinneqarnissaalluunniit il.il.

Ilisimatusarfimmi inunnik paasissutissat isertuussassatut suliarisarpavut qulakkeerniarlugu taamaallaat inuit akuerineqarsimasut aaqqissuussinernik pisariaqartunik inunnillu paasissutissanik suliaqarsinnaasut. Aaqqissuussinerit paasissutissallu taakku taamaallaat aaneqarsinnaapput, aanissaat pisariaqarpat.

Ilisimatusarfimmi ataavartumik teknikkikkut, allaffissornikkut tigussaasumillu iliuuseqartarpugut qulakkeerniarlugu sulisut taamaallaat suliaminnut atatillugu paasissutissanik suliamut pineqartumut naleqquttunik aallersinnaasut. Taamaakkaluartoq suliffeqarfitsinnut pingaarluinnartuuvoq sulisut suliaminnut atatillugu inunnik paasissutissanik aallernissaminnut naammattumik pissarsisinnaasut.

Inunnik paasissutissat ima suliarisarpavut inunnik paasissutissat tutsuiginassusaannut oqaatigeqqusaannginnerannullu naammattumik isumannaatsuunissaq qulakkeerneqarluni, tassalu inatsisaatsuliorluni suliarineqarnissaannut, annaaneqarsinnaanerannut, peerneqarnissaannut innarlerneqarnissaannulluunniit illersorlugit.

Ilisimatusarfimmi taamaallaat paasissutissat toqqortaraavut siunertanut aalajangersimasunut suliaqarnermi pisariaqartillugit.

Toqqortarinissaannut piffissat Ilisimatusarfimmi suliarinissaannut sapinngisamik siusissukkut aalajangersarneqartassapput.

Inunnik paasissutissat siunertarisamut pisariaqarunnaaraangata peerneqartassapput ilisarnarunnaartinneqarlutilluunniit, tassalu inuup aalajangersimasup paasissutissat taakku atorunigit ilisarisinnaanagit. Tamanna Ilisimatusarfimmi journalimut allattuisussaatitaaneq malillugu ingerlanneqassaaq, tamatumalu kingunerisaanik toqqortaqarnissaq. Periarfissaq alla tassaasinnaavoq paasissutissat taakku akuerisaasut toqqorsinermut inatsisimmi aalajangersakkat malillugit toqqortariaqarlutik.

Ilisimatusarfimmi ilaannikkut inunnik paasissutissat mianernartut suliarisarpavut. Inunnik paasissutissat mianernartut suliarineranni inatsisini sakkortusisanik piumasaqaateqarmat, qulakkeertarparput paasissutissat taamaattut suliarineqannginnissaat, kinguliani pisut ilaat minnerpaamik ataaseq pineqarsimangippat: 

  • Suliarinissaa pisariaqarluni erseqqissumillu inatsimmi akuerisaalluni
  • Nalunaarsorneqartup suliarinissaa erseqqissumik akuersisimatillugu
  • Nalunaarsorneqartup inunnik paasissutissat taakku erseqqissumik saqqummiullugit (tassalu innuttasunut amerlasuunut saqqummiullugit, assersuutigalugu taamaallaat kajumissaarneqarani paasissutissat Ilisimatusarfimmut nassiunneqarsimatillugit)
  • Inuup aalajangersimasup soqutigisai pingaarutillit pineqarlutik, nalunaarsorneqartorlu tigussaasumik inatsisitigulluunniit suliarinissaannut akuersisimanani.

Pisuni taamaattuni Ilisimatusarfimmi inunnik paasissutissanik immikkut ittunik suliaqaraangatta, soorlu CPR-normunut paasissutissanulluunniit inuup pinerluuteqarsimaneranut tunngasunut atatillugu suliarinissaannut tunngavissat uani immikkoortumi aalajangersarneqartut aamma atorneqassapput. Inunnik paasissutissanut  immikkoortut immikkut ittut aamma taamaallaat suliarineqassapput inatsisitigut tunngavissaqarpat, tamatumalu isumagineqarnissaa aamma qulakkiissallutigu.

Ilisimatusarfimmi nutaamik paasissutissanik suliaqaraangatta tamanna Datatilsynimut nalunaarutigineqartarpoq, inunnik paasissutissat pillugit inatsimmi kapitali 12-imi aalajangersakkat naapertorlugit.

Aatsaat suliarineqalersarput nalunaartoqarsimagaangat, pisunilu Datatilsynet nalunaarnermut atatillugu oqaaseqartissaatillugu, suliarinissaa aatsaat ingerlattarparput, Datatilsynet tamanna pillugu akuersigaangat.

Aamma suliarineqartussatut nalunaarutigeriikkat annertuumik allanngorsimagaangata tamanna nalunaarutigisarparput, nalunaarutigineqareeraangallu aatsaat suliaralugu. Pisuni Datatilsynet nalunaarutigineqartup allanngortinneranut atatillugu oqaaseqaateqassagaangat aatsaat suliarisarparput Datatilsynet tamanna pillugu akuersisimagaangat.

Ilisimatusarfimmi teknikkikkut aaqqissuussaanikkullu isumannaatsuunissamik piumasaqaatit malippavut, isumannaallisaanermut nalunaarut naapertorlugu.

Tunngaviusumik teknikkikkut aaqqissuussaanikkullu isumannaallisaanermut iliuuserisat saniatigut inunnik paasissutissat illersorneqarnissaannut qaffasissuseq siooranartunut piviusunut suliatsinnut attuumasunut naleqqussartarpavut.

Ilisimatusarfimmi inunnik paasissutissat suliarineq ajorpavut, siooranartut naammattumik isumannaatsumik akuerineqarsinnaasumillu pinngitsoortinneqarsinnaanngikkaangata/illersugaallutik/pinngitsoortinneqarlut.

Siooranartut isumannaallisaanermilu iliuusissat iluarsineqarsimasut ataavartumik nalilerneqartassapput – ingammik ilusilersorneranni piareersarnerannilu, suliarilinnginneranni allanngortinnginneranniluunniit.

Ilisimatusarfimmi inunnik paasissutissanik suliaqarnissaq isumaliutigineqartillugu imaluunniit pilersaarusiorneqartillugu suliarinerani suut siooranarsinnaanersut isiginiarneqaqqaartassaaq, suliarinerallu nalunaarsukkap pisinnaatitaaffiinut kiffaanngissuseqarnissaanullu kinguneqarsinnaanersoq apeqqutaatillugu.

Aallarniutaasumik misissuinermi taamaattumi ilaatigut nalilersortarparput siooranarsinnaasut qanoq ilimanaateqartiginersut. Tassunga atatillugu suliarinerata suunera, annertussusaa, sumut atanera siunertaalu aallaavigineqartarpoq. Taamatut naliliisoqaraangat taanna atorlugu aalajangerneqartarpoq inunnik paasissutissanik pineqartut suliarinissaanni immikkut ittumik isumannaallisaanikkulluunniit iliuuseqartoqassanersoq.

Siooranarsinnaasut nalilersorneranni aamma suliarinerannut iliuusissat arlaqartut assingusut attuumasullu ilaasinnaapput, taamaattumik imaattariaqarani suliariniakkat ataasiakkaarlugit ingerlanneqassasut. Pingaartuuvorli suliarinissaa sioqqullugu naliliisoqarnissaa. Suliarinerani iliuusissanut maannakkut ingerlanneqartussanut atatillugu siooranarsinnaasunik naliliineq uteqqinneqassaaq imaluunniit nutarterneqarluni, suliarinissaata siunertaa piumasaqaatilluunniit annertuumik allanngorsimatillugit. Suliatigut sutigulluunniit siooranarsinnaasunik naliliinerup nutarternissaa ingerlanneqassaaq tamatigut siooranartunik naliliinerup kingulliup kingorna kingusinnerpaamik ukiut pingasut qaangiunnerisigut.

Ilisimatusarfimmi inunnik paasissutissanik suliarineranni tamani suliarineqartartunilu akimut ersittumik sulivugut tamannalu ingerlattuarlugu.

Taamaattumik aallaavittut sulinitsinni paasissutissat eqqortumik tamakkiisumillu ingerlateqqittarpavut, paasissutissat oqaatigeqqusaannginnissaannut imaluunniit nipangiussassaanerannut atatillugu tulluartumik. Nalunaarsorneqartut pisinnaatitaaffii ataqqillugillu eqquutsittarpavut.

Taamatut suleriaaseqarnitsinni qulakkeerneqartarpoq nalunaarsorneqartut ilisimaaralugu paasissutissat suut Ilisimatusarfimmi suliarineqarnersut, tamatumunngalu peqqutaasoq, kiisalu maalarsinnaanermut uppernarsaasinnaanermullu tunngasut. Akimut ersittumik sulinissatsinni maleruagassat, suleriaatsit tunngavissallu, inatsisinik tunngaveqartumik sullissinissatsinnut uungalu paasissutissat illersornissaannik politikkimut nalunaarsorneqartullu naapertuuttumik ilimagisaannut naleqquttumik tunngaveqarput.

Suliaqarnermi suliarinissaannilu akimut ersittumik sullissineq aamma tassaavoq Ilisimatusarfimmi oqartussaasunut nalunaarsorneqartunullu takutissinnaallugu inatsisit tunngaviusut paasissutissallu illersorneqarnissaannik politikki imminnut naapertuuttut.

Nalunaarsorneqartut attaviginerat naatsumik, akimut ersittumik, paasiuminartumik pisariitsumillu ingerlanneqartarpoq oqaatsit erseqqissut paasiminartut atorlugit. Nalunaarsorneqartut allakkatigut attavigisarpavut, sapinngisamik qarasaasiakkut.

MALUGIUK: Nalunaarsorneqartut oqaatsitigut paasitinneqassatillugit tamatigut uppernarsarsinnaassavarput paasissutissat suut tunniunneqarnersut, taannalu inatsisit tunngavigineqartut paasissutissallu illersornissaanut politikkimut naapertuulluni.

Ilisimatusarfik nalunaarsorneqartut pisinnaatitaaffiisa isumannaarnissaannut immikkut ittumik politikkeqarpoq, taannalu innersuussutigineqarluni.

Ilisimatusarfimmi suut suliarineqarnersut nalunaarutigisarpavut allattorlugillu. Pappiaqqat taakku suliatta aqunneqarnerannut tunngaviupput, tassaallutik inunnik paasissutissanut tunngasut, taakkuli inatsisit naapertorlugit paasissutissallu illersorneqarnissaannut politikkimut uunga naapertuullutik.

Nalunaarutiginninnitsinni suliallu allattorneranni sullissinermi immikkoortut assigiinngitsut allanneqartarput, paasissutissat, nalunaarsukkat tigusisussallu, nunanut EU-mi ilaasortaanngitsunut nuussinerit pillugit paasissutissat immikkoortut ilanngullugit, periarfissaqartillugulu qanoq sivisutigisumik toqqortarineqassanersut, suliarinerannilu teknikkikkut aaqqissuussaanikkullu isumannaallisaanermut atatillugu iliuuserisat.

Nassuiaaneq

”Nassiussineq” tassaavoq paasissutissanut akisussaasup paasissutissanik inunnut tunngsunik paasissutissanut akisussaafimmut ingerlatitseqqiinera, imalu pisoqartillugu paasissutissanut akisussaasup paasissutissanik inunnut tunngasunik suliaqarneq paasissutissanut akisussaassumut isumagisassanngortitsinera.

Paasissutissat inunnut tunngasut paasissutissanut akisussaasunut allanut Ilisimatusarfimmit nassiunneqartussaagaangata, matumani inunnik paasissutissanik ingerlatitseqqiisoqartarpoq”. 

Inunnik paasissutissat Ilisimatusarfimmit inunnut allanut nassiunneqassatillugit inuup allap taassuma Ilisimatusarfik sinnerlugu inunnik paasissutissanik suliaqarnissaa siunertaralugu, inuk alla tassaasarpoq Ilisimatusarfiup ”paasissutissanik suliaqartua”, tassungalu atatillugu nassiussineq tassaasarpoq ”isumagisassanngortitsineq” tassaanani ”ingerlatitseqqiineq”. Taamatut pisoqartillugu Ilisimatusarfik paasissutissanut akisussaasuujuassaaq inunnik paasissutissat isumannaatsumik suliarinerannut, naak taakku inummut allamut isumagisassanngortinneqaraluartut.

Nassiussineq assersuutigalugu qarasaasiakkut nassiussinerusinnaavoq imaluunniit USB atorlugu nassiunneqarluni, nassiussinerli aamma tassaaginnarsinnaavoq inuit paasissutissanik ”takusaqarsinnaatinnerat”.

Inunnik paasissutissanik nassiussinermi Ilisimatusarfiup periusaa

Ilisimatusarfik inunnik paasissutissat ilisimatusarfimmit suliarineqartut illersornissaannut akisussaavoq. Taamaattumik Ilisimatusarfik aallaavittut inunnik paasissutssanik avataaniittumut ingerlatitseqqiineq ajorpoq, ingerlatitseqqiinissamut inatsisitigut tunngavissaqarsimatinnagu. Inunnik paasissutissanik paasissutissanik suliaqartartunut isumagisassanngortitsinermi Ilisimatusarfiup isumagissavaa paasissutissat suliarineqarnissaannut atuuttumik isumaqatigiissuteqarnissaa.

Taamaattumik Ilisimatusarfiup nassiussineri inatsisinik tunngaveqartussaapput, taamaallaallu siunertanut aalajangersimasunut. Ilisimatusarfik inunnik paasissutissat nassiunneranni akimut ersittumik ingerlatsivoq.

Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu oqartussaqarfinnut nassiussineq

Ilisimatusarfiup inunnik paasissutissat oqartussaqarfinnut allanut ingerlateqqittarpai, ingerlatitseqqiineq Ilisimatusarfiup suliaasa naammassinissaanut pisariaqarpata, taakkulu ilisimatusarfiup oqartussaaffiisa iluaniillutik, allatigullu taamatut ingerlatitseqqiinissaq inatsisinik tunngavissaqaraangat. 

Ilisimatusarfik aamma oqartussaqarfinnut allanut suliami pineqartumi paasissutissanik suliaqartussaasunut inunnik paasissutissanik isumagisassanngortitsisinnaavoq, isumagalugulu paasissutissat suliarinissaannut atatillugu isumaqatigiissuteqarnissaq, immaqalu tassunga atatillugu nassiussinissamik isumaqatigiissusiorluni.

Paasissutissanik suliaqartut avataaniittut

Ilisimatusarfiup taamaallaat inunnik paasissutissat avataani suliaqartumut isumagisassanngortissinnaavai, suliarinissaannut piumasaqaatit isumaqatigiissummi aalajangersarneqarsimappata (paasissutissat suliarinissaannut isumaqatigiissut), avataaniittorlu tassaasinnaavoq namminersortut suliffeqarfiat imaluunniit qullersaqarfik.

Piumasaqaatini taakkunani ilaatigut suliarinissaannut ingerlateqqinnissaannullu killilersuutit suunersut allattorneqarsimassapput, nalunaarsorneqartut pisinnaatitaaffii immaqalu isumannaallisaanerup ajutoorneranut  atatillugu isumannaallisaanermut iliuusissaqartillugu paasissutissanillu suliaqartoq ilisimatitsisussaatillugu tapersersuisussaatitaatillugulu.  

Tamatuma saniatigut Ilisimatusarfik avataani paasissutissanik suliaqartunik naleqquttumik nakkutilliisarpoq, qulakkeerniarlugu taakku inatsisit unalu paasissutissat illersorneqarnissaanut politikki malikkaat, kiisalu suliarinnittussanut pineqartunut Ilisimatusarfik ilitsersuuteqarluni.

Nunanut tamalaanut nassiussineq

Nunanut EU-miittunut allanut inunnik paasissutissanik ingerlatitseqqiineq imaluunniit isumagisassanngortitsineq Danmarkip iluani nassiussinertut isigineqassaaq.

Nunanulli EU-p avataaniittunut (’nunanut allanut’) imaluunniit nunat tamalaat akornanni ingerlatseqatigiiffinnut nassiussinerit taamaallaat piumasaqaatit malillugit pisinnaapput, tassungalu atatillugu nunat allat ”isumannaatsutut” "isumannartutullu” immikkoortinneqassapput.

Nunanut allanut ”isumannaatsunut” ingerlatitseqqiineq isumagisassanngortitsinerlu nunanut EU-miittunut nassiussinertuulli isumannaatsigisutut isigineqassaaq. Pisuni taakkunani immikkut ittumik isumannaallisaanermi iliuusissanik aalajangersaasoqartariaqanngilaq, inunnulli paasissutissat ingerlateqqinnissaannut inatsimmik tunngaveqartariaqarpoq, il.il.

Nunat allat isumannaatsut EU-kommissionimit tikkuarneqartut tassaapput: Andorra, Argentina, Canada, Færørerne, Guernsey, Israel, Isle of Man, Jersey, New Zealand, Schweitz, Uruguay aamma USA. Maluginiarulli Canada USA-lu pisuni aalajangersimasuni taamaallaat nunaammata allat ”isumannaatsut”.

Nunat allat isumannartut tassaapput nunat allat tamarmik nunatut isumannaatsuunngitsut allat, nunallu EU/EØS-ip iluaniittunit allaanerusut.

Ilisimatusarfiup qulakkiissavaa inunnik paasissutissanik nunamut allamut arlalinnulluunniit isumannaatsunut ingerlatitseqqiinerit isumagisassanngortitsinerilluunniit taamaallaat pissammata taamatut iliornissaq akuerineqarsimagaangat, aammalu nassiussinissamut atorsinnaasumik tunngavissaqarluni, soorlu EU Kommissionens Standardkontrakter, Binding Corporate Rules imaluunniit assingusumik isumannaatsuunermut qularnaveeqquteqarluni. Ilisimatusarfiup nassiussinernut politikkia innersuussutigineqarpoq.

Sulinerup isumannatsuunissaa qulakkeerneqartarpoq Ilisimatusarfimmiittugut tamatigut suliavut aqussinnaagaangatsigit, inatsisinik tunngaveqarluni uuminngalu paasissutissat illersorneqarnissaannut politikki naapertorlugu sulisugut uppernarsisinnaallutigu kiisalu nalunaarsorneqartut pisinnaatitaaffii malillugit sulisugut.

Inunnik paasissutissanik suliaqartitsinni Ilisimatusarfiup paasissutissat isumannaatsuunissaannut politikkia tamakkiisumik paasissutissat sullissinerillu isumannatsuunerisa qulakkeernissaanik tunaartaqartoq, makkununnga tunngatillugu: 

  • Oqaatigeqqusaanngitsut, tassalu inunnik paasissutissanik tigusisussaq takunnissinnaasorluunniit tassaasoq suliarinnittussaq.
  • Tutsuiginassuseq, tassalu inunnik paasissutissat eqqortuunerat tamakkiisuunerallu suliarinerani tamarmi allanngoratik, paasissutissallu akuerisaanngitsumik allanngortinneqannginnissaat illersorneqarluni.
  • Aaneqarsinnaanerat, tassalu inunnik paasissutissat tamatigut takunninnissaminut pisinnaatitaaffeqartunit tikinneqarsinnaajuarlutik.

Ilisimatusarfimmi aaqqissuussinerit inunnik paasissutissanik sulinermi atukkat patajaatsuutinneqarput, aaqqissuussinerit aallerfigineqarsinnaanissaat ilivitsuunerallu pilerseqqissinnaaniarlugu naleqquttunk iliuuseqartoqartarluni, tigussaasumik teknikkikkulluunniit arlaatigut pisoqartillugu.

Nalunaarsorneqartut pisinnaatitaaffiinut kiffaanngissuseqarnissaminnullu pisinnaatitaaffiinut Ilisimatusarfiup sulineranut attuumatinneqartartunut siooranartut ilimanassusaat ilungersunassusaallu nikerarsinnaavoq, apeqqutaalluni sulinerineqartoq suunersoq, qanoq annertutiginersoq, sumut tunnganersoq siunertaqarnersorlu.

Isumannaallisaanermut nalunaarummi piumasaqaatit malinnerisa saniatigut Ilisimatusarfimmit qulakkeerneqassaaq sulinerup isumannaatsuunerata pitsaassusaa suliaqarnermi sumiluunniit siooranarsinnasunut naleqqussarneqarsimassasoq.

Ilisimatusarfimmi isumannaatsuunissamut iliuuserineqartussat pisariaqassusaat, naammannerat pitsaasuunerallu ataavartumik nalilersorneqartarpoq, suliamut atatillugu, aatsaallu ingerlanneqartussat isumaliutigineqartillugit pilersaarusiorneqartillugullu.

Ilisimatusarfimmi akuttunngitsumik tekninnikkut aaqqissuussaanikkullu iliuuserisat pitsaasuusaat misilittarneqarlutillu nalilersorneqartuarput, sulinerup isumannaatsuunissaa qulakkeerniarlugu.

Inunnik paasissutissat oqaatigeqqusaannginnerat, tutsuiginassusaat aaneqarsinnaanerallu aarlerinartumiitillugu matumani inunnik paasissutissat isumannaatsuunerat ajalusoortarpoq (kinguliani ’inunnik paasissutissat ajalusoornerat).

Inunnik paasissutissat ajalusoornerat Ilisimatusarfiup isumannatsuuneranut ajalusoornermik pisinnaasumik piaaraniluunniit pisumik malitseqartarpoq taamaalilluni uagut Ilisimatusarfimmiittut uppernarsarsinnaajuaannaarlutigu inunnik paasissutissat taamaallaat paasissutissat suliarinissaannut tunngaviit immikkoortumi 2-miittut naapertorlugit suliarineqartut. 

Inunnik paasissutissat ajalusoornerannut assersuutit:

  • Oqaatigeqqusaanngitsut: Paasissutissat akuerisaanngitsumit aaneqarlutik; ”paasissutissat erngartut”; unioqqutitsilluni ingerlatitseqqiineq
  • Tutsuiginassuseq: Siunertarinngisamik allannguineq; peersisoorneq; virusimit saassunneqarneq
  • Aaneqarsinnaanerat: Servereqarfimmi sarfaarunneq; USB-p periarfeerukkallarnera; ”ransomwaremit” saassunneqarneq 

Ilisimatusarfimmi inunnik paasissutissat ajalusoorneranni periaaseq

Inunnik paasissutissat ajalusoornerat nalunaarsorneqartut pisinnaatitaaffiinut kiffaanngissuseqarnissamillu pisinnaatitaaffiinut, Ilisimatusarfiullu tutsuiginassusaanut ilungersunartumik kinguneqarsinnaavoq.

Ilisimatusarfimmi akisussaaffigaarput inunnik paasissutissat suliarisatta illersornissaat, taamaattumillu ilungersorluta nalunaarsukkat illersorniartarpavut, aarlerinarnut siooranartunullu inunnik paasissutissat ajalusoornerisa malitsigisaat. Taamaattumik naammattumik naleqquttumillu isumannaallisaaniartarpugut inunnik paasissutissat ajalusoornissaat pingitsoorniarlugu, kiisalu inunnik paasissutissat ajalusoornissaat pitsaaliorlugu.

Sulisut Ilisimatusarfimmi inunnik paasissutissat ajalusoornerannik ilisimasaqarunik paasisaqarunilluunniit erngerlutik pisortamut qaninnerpaamut attaveqassapput, kingornalu ajalusoornerup iliuuseqarfiginissaanut pisariaqartunik iliuuseqarlutik, ilaatigut nalunaarsorneqartumut/tunut nalunaaruteqarluni.

 

Nalunaarsorneqartut pisinnaatitaaffiisa isumannaatsuunissaannut Ilisimatusarfimmi politikki

Kalaallit Nunaanni inunnik paasissutissat pillugit inatsit (paasissutissat suliarinissaat pillugu peqqussutip normu 1238-p oktobarip 14-ani 2016-imeersup Kalaallit Nunaannut atuutilernissaannut peqqussut – kinguliani ’inunnik paasissutisanut inatsit’) aalajangersakkanik arlalinnik imaqarpoq, innuttaasut ataasiakkaat (nalunaarsorneqartut) oqartussaasunut, suliffeqarfinnut, peqatigiiffillu il.il. (paasissutissanut akisussaasunut) pineqartoq pillugu paasissutissanik suliaqartunut assigiinngitsunik pisinnaatitaaffeqarlutik.

Nalunaarsorneqartup inatsisitigut inissisimanerata nukittunerulernissaa maleruagassat siunertaraat, ilaatigut paasissutissat ammasumik akimullu ersittumik suliaralugit, inuillu nalunaarsorneqartut assersuutigalugu imminnut paasissutissanik takunnissinnaallutik, paasissutissat il.il. suliarinerannut akerliliisinnaallutik.

Politikkimi/najoqqutassami uani siunertaavoq inunnik paasissutissanut inatsit malillugu nalunaarsorneqartup pisinnaatitaafiisa eqqortumik assigiiaartumillu suliarineqarnissaasa qulakkeernissaa, ilaatigut Ilisimatusarfiup sulinermini maleruagassat qanoq suliarinerai.

Uani politikkimi assigiinngitsut pineqarput, ataatsimut isigalugu Ilisimatusarfimmut paasissutissat illersugaanissaannut politikkimi aalajangersarneqartut – soorlu ”inunnik paasissutissat”, ”nalunaarsorneqartoq” taaneqaraangata suna pineqarnersoq il.il. Paasissutissat illersugaanissaannut politikki allanneqartut innersuussutigineqarput.

Nalunaarsorneqartup pisinnaatitaaffii inunnik paasissutissanut inatsimmi immikkoortumi 3-miipput.

Tamatuma saniatigut assigiinngitsunik pisinnaatitaaffeqarpoq inunnik paasissutissanut inatsimmut atatillugu suleriaatsip malitsigisaanik.

Aammattaaq ima pisoqarsinnaasassaaq Ilisimatusarfiup suliassaqarfiani inatsisini immikkut ittumik nalunaarsorneqartut pisinnaatitaaffiinut atatillugu annertussusiisoqareersimassalluni killilersuuteqarluniluunniit. Taamaalilluni Ilisimatusarfiup aamma nakkutigisariaqarpaa annertussusiinerni killilersuutiniluunniit taamaattumik immikkut inatsisilortoqarsimanersoq tamakkununnga tunngasunik.

Inunnik paasissutissanut inatsit malillugu nalunaarsorneqartut: 

  • Nalunaarsorneqartoq pillugu inunnik paasissutissat katersorneranni nalunaaruteqartussatitaaneq - § 28
  • Inunnik paasissutissat nalunaarsorneqartumi katersorneqarsimanngippata nalunaaruteqartussaatitaaneq - § 29
  • Nalunaarsorneqartup takunnissinnaatitaanera - § 31
  • Maalaaruteqarsinnaaneq - § 35
  • Iluarsiisinnaaneq, peersineq mattussinerluunniit - § 37
  • Inunnik paasissutissanik iluarsiinermi, peersinermi mattussinermiluunniit nalunaaruteqartussaaneq - § 37
  • Akuersissummik utertitseqqiisinnaaneq - § 38

Nammineq allallu pisinnaatitaaffii immikkoortinneqartarput, tassalu Ilisimatusarfiup nammineq nalunaarsorneqartup pisinnaatitaaffiisa malinneqarnissaat qulakkeerlugu, imaluunniit Ilisimatusarfik aatsaat qisuariassanersoq nalunaarsorneqartoq tamatuminnga qinnuteqarpat.

Siulliunissamut pisinnaatitaaffik  

  • §§ 28 aamma 29 malillugit nalunaaruteqarnissamut pisussaatitaasoqalersarpoq, nalunaarsorneqartoq pillugu paatissutissanik katersisoqaraangat
  • § 37 malillugu nalunaaruteqarnissamut pisussaatitaaffeqartoqalersarpoq inuk alla inunnik paasissutissat sulinerineranni arlaatigut iluarsiissuteqaqqusigaangat, peerseqqusilluni mattusseqqusilluniluunniit 

Qisuariarnissamut pisinnaatitaaffiit 

  • Takunnissinnaatitaaneq (§ 31)
  • Maalaaruteqarsinnaaneq (§ 35)
  • Iluarsiisinnaaneq (§ 37)
  • Peersisinnaaneq (§ 37)
  • Suliaqarnissamik mattussisinnaaneq (§ 37)

Akimut ersittumik sulineq

Ilisimatusarfik naleqquttunik iliuuseqassaaq qulakkeerniarlugu nalunaarsorneqartumut paasissutissat nalunaarutillu tunniunneqarnissaat: 

  • Naatsumik, akimut ersittumi, paasiuminartumik, pisariitsumillu aamma
  • Oqaatsit erserissut pisariitsullu atorlugit

Pisortat ingerlatsinerannut piumasaqaatit taakku Kalaallit Nunaanni sullissinermut malerugasassanik tapertaqassapput, soorlu sullissineq pillugu inatsitsimmi §§22-24-mi tunngavilersuinissamut piumasaqaat.

Ilusaat

Nalunaarsorneqartup pisinnaatitaaffiisa naammassinissaannut qinnuteqarnerup qanoq ittuunissaanut piumasaqaateqanngilaq.

Oqaatsitigut allakkatigullu qinnuteqartoqarsinnaavoq; taamaattoq Ilisimatusarfiup nalunaarsukkap kinaassusaa qulakkiissavaa, kinguliani sukumiinerusut takukkit.

Taamaattoq Ilisimatusarfimmit uppernarsarneqassaaq nalunaarsorneqartoq oqaatsitigut taamaattumik piumasaqarpat. Pisortani oqartussaqarfinnut uppernarsaanissamik piumasaqarneq allattuinissamut pisussaaffeqarpoq, Kalaallit Nunaanni ammasumik ingerlatsinissamut inatsit malillugu, inatsimmi § 6 naapertorlugu.

Qinnuteqarneq paasissutissanut akisussaasumut ingerlatinneqassaaq, tassalu Ilisimatusarfimmut. Paasissutissanillu suliaqartumut isumaqatigiissuteqartoqarsinnaavoq ilisimatusarfiup nalunaarsorneqartumut pisussaaffiata kivinnissaanut ikiuuttariaqartut. Tamanna paasissutissanik suliaqartumik isumaqatigiissummi allassimalluarsinnaavoq.

Ingammik takunnissinnaatitaaneq pineqartillugu paasissutissat allakkatigut tunniunneqassapput. Nalunaarsorneqartup illersornissaa pineqartillugu oqaatsitigut nalunaartoqarsinnaavoq, nalunaarsorneqartup kinaassusaa periutsit naapertuuttut atorlugit isumagineqarpat.

Aningaasartuutit nalunaaruteqarnerillu nutaat

Paasissutissat iliuuserisallu nalunaarsorneqartup pisinnaatitaaffiisa naammassineqarnissaannut aalajangerneqartut nalinginnaasumik akeqanngillat.

Taamaattoq Inatsisinik atuutsitsinermut ministeri nalunaarutinut suliffeqarfimmit namminersortumit il.il. allakkatigut tunniunneqartunut akiliinissamut aalajangersaasinnaavoq. 

Inuk nalunaarsorneqartoq inunnik paasissutissat pillugit inatsimmi § 31 naapertorlugu takunissinnaasutut nalunaarfigineqartoq nalunaarummik nutaamik piumasaqarsinnaanngilaq nalunaarutip kingulliup tunniunneranut qaammatit arfinillit ingerlasimatinnagit, tamanna immikkut soqutigalugu akiliisoqarsimanngippat.

Pisumi nutaami Ilisimatusarfiup uppernarsarsinnaassavaa nalunaarsorneqartoq nalunaarutip kingulliup tunniunneraniit qaammatit arfinillit iluini nutaamik takunnissinnaanissamik nalunaarfigineqarnermini immikkut soqutigisaqanngitsoq.

Nalunaarsorneqartup kinaassusersinera

Nalunaarsukkap kinaassusaa eqqortuusoq Ilisimatusarfiup qulakkiissavaa.

§§ 31, 35 aamma/imaluunniit 37 naapertorlugit qinnuteqartup kinaassusaa naapertuuttumik nalornineqarpat, Ilisimatusarfik paasissutissanik amerlanernik piumasaqarsinnaavoq pineqartup kinaassusaata uppernarsinissaanut pisariaqartunik.

Killiliussat

Nalinginnaasumik:

Nalunaarsukkamut paasissutissiinissamut piffissaq, iliuuserisat suut (soorlu takunnissinnaanitaaneq) (maani Ilisimatusarfimmi) paasissutissanik akisussaasup §§ 31, 35 aamma/imaluunniit 37 malillugit aallartissimanersut pillugit nalunaarnissaq tassaavoq ”piaarnerpaamik”.

Tamatuma saniatigut Kalaallit Nunaanni sullissinermut inatsit malillugu killiussat malinneqassapput, nalunaarsorneqartup qinnuteqaataata akinissaannut, taamaattorli takunissinnaanermut qinnuteqaatit kinguliani takukkit.

Takunnissinnaaneq pillugu immikkut:

§ 31 naapertorlugu takunnissinnaanermut qinnuteqarnerit pineqartillugit, akinissaq aamma tiguneranniit kingusinnerpaamik sapaatit akunnerisa sisamat iluanni pissaaq. Qinnuteqaatip tiguneraniit sapaatit akunnerisa sisamat iluanni akineqarsimanngippat, paasissutissanik akisussaasup pineqartoq tamatumunnga peqqutaasumik ilisimatissavaa, kiisalu qaqugukkut akissut ilimagineqarsinnaanersoq.

Taamaalilluni Ilisimatusarfik qinnutigineqartup tiguneraniit kingusinnerpaamik sapaatit akunnerisa sisamat iluanni aalajangiisimanngippat nalunaarsorneqartup qinnutigisaa akuerineqassanersoq akuerineqassannginnersorluunniit nalunaarsorneqartoq tamanna pillugu paasitinneqassaaq, tunngavilersorneqarlunilu aamma qaqugukkut aalajangiinissaq ilimagineqarsinnaanersoq.

Nalunaarsukkamut aamma sivitsuisoqarsinnaanera nalunaarutigineqassaaq, kiisalu tamatumunnga peqqutaasoq nalunaarutigineqarluni, assersuutigalugu Ilisimatusarfiup qinnutigineqartup paasissutissamik namminerminut tunngasumik paasisaqarnissaata (takunnissinnaatitaaneq) akuerinissaa ilimagippagu, kisiannili qinnuteqarnerup kingorna qaammatip ataatsip iluani paasissutissat pissarsiarineqarsinnaanatik.

Ilisimatusarfiup assersuutigalugu takunissinnaatitaanermut qinnuteqaat akuerippagu, tamanna pillugu aalajangiineq kingusinnerpaamik qinnutigineqartup tiguneraniit sapaatit akunnerisa sisamat iluanni nalunaarsorneqartumut tunniunneqassaaq – paasissutissat takunnissinnaattaanermut ilaasut peqatigalugit.

Tunngavilersuineq maalaarnissamullu ilitsersuut

Ilisimatusarfik nalunaarsorneqartumut tunngavilersuissaaq maalaarnissamullu ilitsersuilluni, pineqartup qinnutigisaa tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit akuerineqarsinnaanngippat. Tamanna inunnik paasissutissanut inatsisimmik tunngaveqarpoq, Ilisimatusarfiullu pisortat oqartussaqarfiattut aamma sullissinermi inatsimmi piumasaqaatit malissavai, tunngavilersuinissamut maalaarnissamullu ilitsersuutit malillugit aalajangiinissami.

Nalunaarsorneqartoq aamma ilisimatinneqassaaq Datatilsynimut maalaarsinnaanermik suliallu eqqartuussivinnut suliassanngortinnissaanut periarfissaqarneq pillugu.

Ilisimatusarfiup pisortat oqartussaqarfiattut maluginiassavaa, nammineq immaqalu oqartussaqarfiup qulliunerusup (soorlu Ilisimatusarfiup, Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup) akornanni arlaatigut alliunerusutut qaffasinnerusutulluunniit inissisimasoqarnersoq. Taamaattoqarsimappat aamma maalaarnissamut ilitsersuuteqassaaq oqartussaaffiup alliunerusup aalajangiinera oqartussaaffimmut qaffasinnerusumiittumut ingerlateqqinneqarsinnaasoq nalinginnaasumik allaffissornerup iluani maalaarnissap ilaattut.

Taamatut pisoqartillugu Ilisimatusarfik paasissutissanik katersinerup nalaani nalunaarsorneqartoq paasissutissanik makkuninnga tunissavaa:

  • Paasissutissanut akisussaasup kinaassusaa attaveqarnissamullu paasissutissat kiisalu sinniisoqarsimassappata sinniisuinik
  • Inunnik paasissutissat suliarinerannut siunertat
  • Paasissutissat katersorneranni immikkut pisoqarsinnaanera eqqarsaatigalugu paasissutissat allat pisariaqartut, nalunaarsorneqartup nammineq soqutigisaminik isumaginnissinnaaffii soorlu (MALUGIUK: Taagorneqartut ilaqarsinnaammata):
    • Tigusisussat immikkoortiterneri
    • Apeqqutigineqartut akinissaat pisussaaffiunersoq imaluunniit kajumissutsimik akineqarsinnaanersoq, kiisalu akinnginnerup kingunerisinnaasai
    • Takunnissinnaanermut maleruagassat pillugit kiisalu paasissutissat nalunaarsorneqartumut tunngasut iluarsinneqarsinnaanerat pillugu

Ilisimatusarfiup nalunaarsukkamut nalunaaruteqarnissamik pisussaaffini naammassissavaa atortussanik aalajangersimasumik suliarineqarsimasunik nassiussilluni. Atortussani aalajangersimasuni taakkunani paasissutissat peqqussummi § 28 malillugu isumaliutigineqarsimassapput, suliarineqartumi inissisimanermut immikkut ittumut tunngatillugu, tamanna nalunaaruteqarnissamik pisussaaffimmik pilersitsisimappat.

Ilisimatusarfiup aamma nalunaaruteqarnissamik pisussaaffini eqquutsissinnaavaa nittartakkamini assigisaanilu paasissutissanik tunniussinikkut, suliarinninnermi immikkut ittumi tamanna inatsisinik najoqqutaqarluni, tulluuttumik naammaginartumillu suliarineqarsinnaappat.

Nalunaaruteqarnissamut pisussaaffik qaqugukkut pissanersoq § 28, imm. 1 malillugu

Ilisimatusarfik paasissutissanik katersinerup nalaani aamma nalunaaruteqassaaq, nalunaaruteqarnissamut pisussaaffik katersinermi namminermi atuutilersarmat.

Nalunaaruteqarnissamut pisussaaffimmi ilaanngitsut, § 28, imm. 2 naapertorlugu

Nalunaarsorneqartup paasissutissat ilisimareerpagit.

§ 28, imm. 2 malillugu nalunaaruteqarnissamik pisussaaffik atuunneq ajorpoq, nalunaarsorneqartup paasissutissat ilisimareeraangagit – soorlu: 

  • Paasissutissat qinnuteqarnermi immersukkamiippata, nalunaarsorneqartup nammineq immersugai
  • Nalunaarsorneqartoq kajumissaarneqarani saaffiginnippat paasissutissanik akisussaasup kinaassusaa suliarinerannilu siunertaq il.il. ilisimallugit

§ 30 naapertorlugu nalunaaruteqarnissamik pisussaaffiup atuutinngiffii aamma aalajangersarneqarsimapput

§ 30 naapertorlugu § 28 naapertorlugu nalunaaruteqarnissamut pisussaaffik atuunneq ajorpoq, nalunaarsorneqartup paasissutissanik ilisimasaqalernissaminik soqutigisaqarnera tunulliunneqartussatut isumaqarfigineqaraangat, inuttut soqutigisanit pingaarnerunerat peqqutigalugu ilaatigut pineqartoq illersorniarlugu.

Nalunaaruteqarnissamut pisussaaffik aamma atuunneq ajorpoq, nalunaarsorneqartup paasissutissanik ilisimasaqalernissamik soqutigisaqarnera pisortat soqutigisaannit tunulliunneqartussaagaangat, ingammik makkununnga tunngatillugu: 

  • naalagaaffiup isumannaatsuunissaanut
  • illersornissamut
  • inuiaqatigiit isumannaatsuunissaannut
  • pinerlunnermut suliani pinaveersaartitsineq, paasiniaaneq, saqqummiineq imaluunniit eqqartuussivilersuussinissaq, imaluunniit inuussutissarsiutini inatsisinik tunngaveqartuni ileqqorissaarnissamut maleruagassat unioqqutinneqarnerannut atatillugu
  • Kalaallit Nunaanni, naalagaaffimmi EU-mi ilaasortaasumi, imaluunniit EU-mi aningaasaqarnikkut soqutigisat annertugaangata, ilaatigut nunat aningaasaat, missingersuutit akileraarnermullu tunngasut aamma
  • nakkutilliinissamik inatsisiliornissamilluunniit suliassaagallartut, pisortat oqartussaasutut suliaasa ilaattut normu 3-5-mi taaneqartut

Nalornisoqartillugu

Ilisimatusarfimmi nalornisoqartillugu nalunaaruteqarnissamik pisussaaffeqartoqarnersoq Ilisimatusarfiup paasissutissat illersorneqarnissaannut akisussaassumit tamanna pillugu siunnersorneqarnissaq noqqaassutigissavaa, taamaattumik toqqaasoqarsimappat.

Suleriaaseq

Ilisimatusarfimmi nalunaarsorneqartoq pillugu paasissutissanik katersinermi suut katersuiffiussanersut toqqaannartumik nalunaarsorneqartumut paasiniarneqassapput.

Isumaliutigiuk inatsimmi § 28 naapertorlugu paasissutissiisoqassanersoq imaluunniit immikkut maleruagassaqarnersoq, imaluunniit nalunaaruteqarnissamut pisussaaffimmut atatillugu ilanngunneqartussaanngitsoqarnersoq atorneqarsinnaasunik.

Ilisimatusarfimmi nalilerneqarpat pisumi aalajangersimasumi nalunaaruteqarnissamut pisussaatitaaneq atorneqarsinnaanngitsoq, tamanna pillugu tunngavilersuutit uppernarsarneqassapput.

Nalunaaruteqartoqassappat ilisimatusarfiup nalunaarsorneqartumut nalunaaruteqarnissamut pisussaaffini naammassissaneraa atortussanik naleqqussakkanik nassiussilluni tamanna naammassissavaa – imaluunniit nittartakkatigut allatigulluunniit paasissutissiilluni. Atortussani aalajangersimasuni taakkunani paasissutissat inunnik paasissutissanut inatsimmi § 28-mi aalajangersakkanut isumaliutigineqarsimassapput, immikkut pisumut nalunaaruteqarnissamut pisussaaffeqalersitsisumut tunngatillugu, kiisalu ingerlatsinermi inatsisitigut piumasaqaateqarsinnaanermut atatillugu.

Paasissutissat nalunaarsorneqartumi inunnik paasissutissat katersornerat ilutigalugu tunniunneqassapput.

Ilisimatusarfiup aamma nalunaarsorneqartoq/nalunaarsorneqartut kinaassusaat uppernarsissavaa, nalunaaruteqarnissamut pisussaatitaaneq nalunaarsukkanut ataasiakkaanut atatillugu eqquutsinneqassappat, taamaalillutik paasissutissat tigusisussamit tiguneqarlutik.

Inunnik paasissutissat katersorneqaranni nutaami imaluunniit suleriaatsit allanngorpata, suliarilernissaat sioqqullugu misissorneqassaaq toqqaannartumik nalunaarsorneqartumi nalunaarsorneqartoq pillugu paasissutissanik katersisoqassanersoq, taamaalilluni § 28 naapertorlugu nalunaaruteqarnissamut pisussaatitaaneq naammassineqarluni. 

Inunnik paasissutissanut inatsimmi § 29-mi nalunaaruteqarnissamut pisussaatitaaneq pilersarpoq paasissutissat nalunaarsorneqartumit allaanerusumi katersorneraangata.

Paasissutissat tunniunneqartussat

Taamatut pisoqartillugu Ilisimatusarfik nalunaarsorneqartoq paasissutissanik imaattunik tamanik tunniussissaaq: 

  • Paasissutissanut akisussaasup kinaassusaa attaveqartissallu kiisalu taamaattoqarsimappat sinniissaa.
  • Suliarineranni siunertaq paasissusissat atorneqarfissaat.
  • Paasissutissat allat tamarmik, paasissutissanut katersorneqartunut immikkut inissisimanerit mianeralugit, nalunaarsorneqartup soqutigisaminik isumaginnissinneranut pisariaqarsimappata, soorlu (MALUGIUK: Taagorneqartut allanik ilaqarsinnaammata):
    • Paasissutissat suunersut
    • Tigusisussat immikkoortut suut
    • Paasissutissanik nalunaarsorneqartumut tunngasunik takunnissinnaanermut iluarsiinissamullu maleruagassat.

Ilisimatusarfiup nalunaarsorneqartumut nalunaaruteqarnissamik pisussaatitaanini naammassissavaa atortussat aalajangersimasut nassiunnerisigut. Atortussani aalajangersimasuni paasissutissat inunnik paasissutissanut inatsimmi § 29-mut isumaliutigineqarsimassapput, suliarinerannut immikkut inissisimanermut atatillugu, nalunaaruteqarnissamut pisussaaffiqalersitsisunut. 

Ilisimatusarfiup aamma nalunaaruteqarnissaminut pisussaatitaanini naammassisinnaavaa nittartakkamini assigisaaniluunniit paasissutissat tunniunnerisigut, suliarineranni pissutsinut immikkut ittunut inatsisinik tunngaveqarpat, tulluarluni naammallunilu.

§ 29 malillugu nalunaaruteqarnissamut pisussaatitaaneq

§ 29 naapertorlugu nalunaaruteqarnissamut pisussaatitaaneq inunnik paasissutissanik katersinermi atuutilersinneqarsinnaavoq.

Paasissutissat nalunaarutigineqassapput: 

  • Katersornerisa kingornagut naapertuuttumik piffissaqarluni, tassalu nalinginnaasumik nalunaarsuinerup kingorna ullut qulit iluini
  • Paasissutissat nalunaarsorneqartumik attaveqarnermut atorneqassappata – kingusinnerpaamik nalunaarsorneqartup attaviginerani siullermi
  • Paasissutissat tigusisussamut allamut ingerlateqqinneqartussaappata – kingusinnerpaamik ingerlatitseqqiinermi siullermi

§ 29, imm. 2 aamma 3 malillugu nalunaaruteqarnissamut pisussaatitaanermut atuutinngitsut

Nalunaarsorneqartup paasissutissat ilisimareerpagit

§ 29 malillugu nalunaaruteqarnissamut pisussaaffik Ilisimatusarfiup naammassiniartussaanngippagu, nalunaarnissaq ajornavippat imaluunniit naammassiniarnerani annertuallaamik iliuuseqartoqartariaqarluni.

Ajornavilluni imaluunniit naammassiniarnerani annertuallaamik iliuuseqartoqartariaqarluni

Tassunga atatillugu Ilisimatusarfiup makku pingaartissinnaavai:

  • Nalunaarsorneqartup ilisimatinneqarnissani soqutigippagu- suliarinninneq sunik kinguneqassava
  • Inuit pingaannginnerit pineqarpata
  • Paasissutissat pisoqaassusaat suunerilu
  • Nalunaarsorneqartut amerlassusaat
  • Paasissutissanik akisussaasup sulinerata annertussusaa

Katersinissaq ingerlatitseqqiinerluunniit ersarissumik inatsisini aalajangersagaappat

§ 29 malillugu Ilisimatusarfiup nalunaaruteqarnissamik pisussaatitaanini naammassissanngippagu, inunnik paasissutissat katesornerat ingerlateqqinnissaalluunniit ersarissumik inatsisini aalajangersarneqarsimappat imaluunniit inatsimmi Ilisimatusarfiup malittariaqagaani aalajangersarneqarsimalluni.

§ 30 malillugu nalunaaruteqarnissamut pisussaaffimmit atuutinngitsut

Inunnik paasissutissanut inatsimmi § 30-mi nalunaaruteqarnissamut pisussaaffimmit aamma atuutinngitsoqarpoq.

Suleriaaseq

Ilisimatusarfimmi suliassaqarfiit paasiniakkit, nalunaarsorneqartoq pillugu inummi allami paasissutissanik katersisoqartillugu.

Isumaliutiguuk inunnik paasissutissanut inatsimmi § 29-p malitsigisaanik paasissutissiisoqassanersoq imaluunniit immikkut ittunik maleruagassaqarluni, imaluunnit nalunaaruteqarnissamut pisussaatitaanerupat atuutinngiffiisa ilaat pineqarnersoq.

Ilisimatusarfimmi isumaqartoqarpat nalunaaruteqarnissamut pisussaaffik pisumi immikkut ittumi atuutissanngitsoq, taava tamatumunnga tunngavilersuutit uppernarsarneqassapput.

Paasissutissiisoqassappat Ilisimatusarfiup nalunaarsorneqartumut nalunaaruteqarnissamut pisussaatitaanini naammassissavaa atortut aalajangersimasut nassiunnerisigut imaluunniit nittartakkami paasissutissiilluni allatigulluunniit. Atortuni aalajangersimasuni paasissutissat inunnik paasissusutissanut inatsimmi § 29, imm. 1-imut isumaliutigineqassapput, suliarineranni inissisimaneq immikkut ittoq nalunaaruteqarnissamut pisussaatitaanermik atuutilersitsisoq apeqqutaatillugu, kiisalu allaffissornermi inatsitigut piumasaqaataasinnaasut.

Ilisimatusarfiup nalunaarsorneqartoq/nalunaarsorneqartut kinaassusaat uppernarsassavaa, nalunaaruteqarnissamut pisussaatitaaneq nalunaarsorneqartunut ataasiakkaanut eqquutsinneqassatillugu, taamaalillutik paasissutissat tigusisussamut/tigusisussanut apuullutik.

§ 29, imm. 1-mi nalunaaruteqarnissamut pisussaatitaanermi piffissaliunneqartut Ilisimatusarfiup malissavai.

Inunnik paasissutissanik katersinermi suleriaatsimi nutaanik suliassaqalerpat aamma/imaluunniit allanngortoqarluni tamanna suliap aallartinneqarnissaa sioqqullugu misissorneqassaaq, nalunaarsorneqartoq pillugu inummi allami paasissutissanik katersisoqassanersoq, taamaalilluni inunnik paasissutissanut inatsimmi § 29 malillugu nalunaaruteqarnissamut pisussaatitaaneq naammassineqarsinnaalluni.

Takunnissinnaatitaanermi sullissinerup akimut ersittuunissaa pineqarpoq, nalunaarsorneqartoq piumasaqarnermigut paasitinneqarsinnaalluni, Ilisimatusarfik pilluni paasissutissanik suliaqarnersoq. Pisinnaatitaanermi aamma nalunaarsorneqartoq periarfissaqarpoq pisinnaatitaaffini allat atuutissasut, soorlu peersinissaq, iluarsiinissaq il.il.

Qinnuteqaatip qanoq ilusilersorneqarnissaanut piumasaqaateqanngilaq, tassalu oqaatsitigut allakkatigullu tunniunneqarsinnaalluni.

Pisortat ingerlatsinerannut inatsit (Pisortat ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 8, 13. juni 1994-imeersoq) naapertorlugu takunnissinnaatitaaneq

Ilisimatusarfiup pisortat oqartussaqarfiattut tamatigut isumagalugulu nalilertassavaa takunnissinnaanermik qinnuteqarneq inunnik paasissutissanik suliarinnittarnermi inatsit malillugu suliarineqassanersoq imaluunniit pisortat ingerlatsinerannut inatsit atorneqassanersoq.

Tassunga atatillugu Ilisimatusarfiup imaattut pingaartissavai:

  • Inatsisitigut tunngavissap sorliup nalunaarsorneqartoq pitsaanerpaamik inissisitigut inissisimalersissavaa
  • Innuttaasoq/nalunaarsorneqartoq inatsit aalajangersimasoq tunngavigalugu takunissinnaanissaminik qinnuteqarsimanersoq

Nalunaarsorneqartup kinaassusersinera 

Ilisimatusarfik nalunaarsorneqartoq pillugu paasissutissanik eqqortunik qulakkeerissaaq; tamanna pillugu imm. 5.1.4 takuuk.

Inuk § 31 naapertorlugu qinnuteqartoq pillugu naapertuuttumik nalornisoqartillugu Ilisimatusarfik paasissutissanik sukumiinerusumik piumasinnaavoq pineqartup kinaassusersinissaanut pisariaqartunik.

Maluguniaqquneqassaaq isumannaallisaanermi ajalusoornerussammat Ilisimatusarfiup inunnik paasissutissat assingi inummut nalunaarsugaanngitsumut tunniuppagit.

Paasissutissat tunniunneqartussat

Inunnik paasissutissanut inatsimmi § 31 malillugu takunnissinnaanermi nalunaarsorneqartup paasiumasinnaavaa inunnik paasissutissat pineqartumut tunngasut suliarineqarnersut.

Nalunaarsorneqartoq pillugu paasissutissat suliarineqanngippata pineqartup tamanna paasisinnaasariaqarpaa.

Nalunaarsorneqartoq pillugu paasissutissat suliarneqarpata taanna paasissutissanik tunineqarsinnaassaaq, kiisalu paasissutissanik imaattunik:

  • Suliarinerata siunertaa
  • Paasissutissanik tigusisussat assigiinngitsut aamma
  • Paasissutissat suminngaaneernerannut paasissutissartallit

Inuk pingaarneq/pingaannerinneq

Ilisimatusarfimmit maluginiarneqassaaq takunnissinnaatitaaneq taamaallaat nalunaarsorneqartumut namminermut tunngammat, inunnut pingaannginnerusunuunngitsoq.

Taamaallaat inuup pingaarnerusup pingaannginnerusullu akornanni immikkut ittumik soqutigisaqaqatigiittoqarpat takunnissinnaaneq aamma inuk pingaannginneq pillugu paasissutissanik imaqarsinnaavoq. Ilisimatusarfik pisuni tamani tigussaasumik naliliisassaaq.

Piffissaliussat

Ilisimatusarfiup isumagissavaa nalunaarsorneqartup paasissutissaasa assilineri kiisalu nalunarsorneqartoq pillugu paasissusissat allat piaarnerpaamik (”pisariaqanngitsumik kinguarsaanani”) nalunaarsorneqartumut tunniunneqarnissaat, kingusinnerpaamillu qinnuteqaatit tigunerannit sapaatit akunnerisa sisamat iluanni. 

Ilisimatusarfik takunnissinnaanissamik qinnuteqaat pillugu erngerluni iliuuseqanngikkuni erngerluni nalunaaruteqassaaq – kingusinnerpaamillu qinnuteqaatip tiguneraniit sapaatit akunnerisa sisamat iluanni – tamatumunnga peqqutaasoq nalunaarsukkamut nalunaarutigissavaa, kiisalu qaqugu aalajangiisoqarnissaa ilimagineqarsinnaanersoq. 

§ 31 malillugu takunnissinnaatitaanermut atuutinngitsut

Nalinginnaasumik

Inunnik paasissutissanut inatsimmi § 32-mi takunnissinnaatitaaneq atuutinngiffeqarpoq. Assersuutigalugu ima pisoqartillugu nalunaarsukkamut paasissutissanik tunniussisoqassanngilaq:

  • Nalunaarsukkap paasissutissanik soqutigisaqarnera nammineq inuttut soqutigisaannit tunulliunneqartussaatillugu, ilaatigut pineqartoq illersorniarlugu
  • Nalunaarsukkap paasissutissanik ilisimasaqalernissaminik soqutigisai pisortat soqutigisaat salliutillugit tunulliunneqartariaqartillugit, ilaatigut makku peqqutigalugit
  • Naalagaaffiup isumannaatsuunera
  • Illersornissaqarfik
  • Inuiaqatigiit isumannaatsuunissaat
  • Iliuuserisat pillarneqaataasussat pinngitsoortinniarlugit, paasiniaaneq, saqqummiunnissaat imaluunniit eqqartuussivilersuussinissaq
  • il.il.

Maluginiarneqassaaq atuutinngitsussatut inunnik paasissutissanut inatsimmi § 32-imi taagorneqartut tamakkiisuunngimmata, taamaattumillu Ilisimatusarfik pisariaqartitsinini naapertorlugu paasiniaasariaqarluni. 

Allaffissorluni sullissinermi atuutinngiffiit immikkut ittut 

Inunnik paasissutissat pillugit inatsimmi § 32-mi imm. 2-p malitsigisaanik paasissutissat pisortat allaffissorneranni allaffissorluni sullissinerup ilaattut suliarineqartut inunnik paasissutissanut inatsimmi § 31 malillugu takunnissinnaatitaanermi atuutinngitsut Pisortat ingerlatsinerat pillugu paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu Inatsisartut inatsisaani § 2 kiisalu §§7-11 aamma 14 malillugit atuutinngiffeqarput. Assersuutigalugu § 7-p kingunerisaanik takunnissinaatitaanermi pisortat akunnerminni allagaataat ilaanngillat, soorlu allagaatit, oqartussaqarfimmi nammineq atugassatut suliarineqartut.

Paasissutissat taamaallaat ilisimatuussutsikkut imaluunniit naatsorsueqqissaarnermut atatillugu suliarineqartut immikkut atuutinngitsut

Ilisimatusarfiup nakkutigissavaa paasissutissanik taamaallaat ilisimatuussutsikkut naatsorsueqqissaarnermiluunniit suliarineqartut takuniarlugit qinnuteqartoqarnersoq. Taamaassimappat takunnissinnaatitaaneq atuutinngilaq, inunnik paasissutissanut inatsimmi § 32, imm. 3 naapertorlugu.

Taamaattumik nalunaarsorneqartoq paasissutissanik inunnik paasissutissanut inatsimmi § 6, im. 1, nr. 5 naapertorlugu suliarineqartunik takunnissinnaatitaanngilaq (inuiaqatigiit soqutigisaat naammassiniarlugit suliarinera pisariaqarluni), aamma inunnik paasissutissanut inatsimmi § 10 naapertorlugu (taamaallaat suliarineqarlutik naatsorsueqqissaarnikkut imaluunniit ilisimatuussutsikkut misissuinerit inuiaqatigiinnut pingaarutillit suliarineranni).

Ilisimatusarfiulli isumaliutigissavaa pisortat ingerlatsineranni annertunermik paasitinneqarsinnaatitaaneq tunngavigalugu paasissutissanik aalajangersakkat siuliani taaneqartut malillugit suliarineqartunik tunniussisisoqassanersoq.

Suleriaaseq

Ilisimatusarfimmit paasiniarneqassaaq takunnissinnaanermik qinnuteqartoqarnersoq.

Ilisimatusarfiup qinnuteqaat immikkoortumut qitiusumut suliarinnittussanut nassiutissavaa.

Ilisimatusarfimmit nalilersorneqassaaq pisortat ingerlatsinerat pillugu paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsit atuunnersoq, ilaatigullu annertunermik paasitinneqarsinnaanermik ilaqarnersoq.

Paasissutissanik qinnuteqartoq (nalunaarsorneqartoq) kinaanersoq Ilisimatusarfiup uppernarsassavaa ilaatigullu qinnuteqaatip imarisai, suut takuniarlugit qinnutigineqarnersut nalorninartoqarpat.

Ilisimatusarfimmit isumaliutigineqassaaq, immikkoortoqassanersoq aallarniutaasumik kinaatsutsimik assigisaannillu uppernarsaasussaq, kingornalu immikkoortoq alla qinnuteqaammik assigisaanillu suliarinnissalluni.

Ilisimatusarfiup paasiniassavaa nalunaarsorneqartoq pillugu paasissutissat sumi toqqorterineqarnersut/sumi suliarineqarnersut (aaqqissuussinerit suut, nalunaarsuiffiit, paasissutissanik toqqorsiviit il.il.) – paasissutissanik paasiniaaneq nalilersuinerillu tassunga atorneqassapput.

Ilisimatusarfiup nalilersussavaa takunnissinnaatitaaneq atorneqassanersoq imaluunniit atuutinngiffissat ilaat tassani atorneqassanersoq, ilaatigut Ilisimatusarfimmi suliami tassani immikkut maleruagassaqarnersoq.

Ilisimatusarfimmit nalilerneqarpat nalunaarsorneqartoq paasissutissanik Ilisimatusarfiup suliarisaannik tamanik ilaannilluunniit takunnissinnaatitaanngitsoq, tamatumunnga tunngavilersuutit uppernarsarneqassapput, nalunaarsorneqartorlu tamanna pillugu suullu tunngavigineqarnersut pillugit paasitinneqassaaq. Maalaarnissamut ilitsersuut eqqaamallugu.

Takunnissinnaatitaaneq atoneqassappat paasissutissanik katersineq aallartinneqassaaq.

Maluginiaruk taamaallaat nammineq pillugu paasissutissat pineqarmata inuit pingaannginnerit pineqaratik, taakku immikkut ittumik ataatsimoortumik soqutigisaqarsinnaanerat apeqqutaalluni.

Paasissutissat paasineqarpata assilinerat nalunaarsukkamut tunniunneqassaaq atortussat allat aalajangersimasut ilanngullugit, taamaalilluni nalunaarsorneqartup § 31 naapertorlugu paasissutissat takusinnaasai tamakkerneqarlutik.

Ilisimatusarfiup takunnissinnaanermut piffissaliunneqartut iluanni qinnuteqaatigineqartup akinissaa isumagissavaa – piaarnerpaamik qinnuteqaatillu tiguneraniit kingusinnerpaamik sapaatit akunneri sisamat qaangiutsinnagit. Piffissaliunneqartut iluanni qinnuteqaat akineqarsimanngippat Ilisimatusarfiup nalunaarsorneqartumut ilisimatitsinissani eqqaamassavaa.

Nalunaarsorneqartoq qaqugukkulluunniit Ilisimatusarfimmut maalaaruteqarsinnaavoq nammineq pilluni paasissutissat suliarineqarnissaannut akerliulluni.

Maalaarsinnaatitaaneq qaqugukkut malinneqassava/malinneqassanngila

Inunnik paasissuttissat suliarineqarnissaannut maalaarneq pissusissamisuussaaq, suliarinerat inatsisinik tunngaveqanngippat tassalu inunnik paasissutissat pillugit inatsimmi inatsisiniluunniit allani aalajangersakkanut naapertuutinngippata.

Maalaarneq aamma naapertuuttutut isigineqarsinnaavoq suliarinerat inatsisinik allanik tunngaveqaraluarpat. Taamaassimassaaq nalunaarsorneqartoq pingaarutilinnik tunngavissaqarluni nalunaarsorneqartup immikkut ittumik inuttullu inissisimanera peqqutigalugit suliarineqassanngippata.

Assersuutigalugu inunnut paasissutissat suliariinnarnissaannut maalaarut akuerineqarsinnaavoq, Ilisimatusarfimmi sulisup atini nittartakkami sulisut allattorsimaffianiitikkusunngippagu.

Aamma arlalitsigut maalaarneq malinneqassanngilaq. Ilaatigut immikkut pisuni, nalunaarsorneqartoq pillugu paasissutissat suliarinerat naatsorsueqqissaarnermik aamma/imaluunniit ilisimatuussutsimik siunertaqarpat imaluunniit inatsisitigut pisussaalluni.

Ilisimatusarfik tamatigut tigussaasumik naliliisassaaq inuk nalunaarsorneqartoq pillugu immikkut peqquteqarsinnaappat, taamaalilluni pineqartoq pillugu paasissutissat suliarinerat annikillineqartariaqarluni imaluunniit taamaatinneqarluni. 

Suleriaaseq

Ilisimatusarfimmit paasiniarneqassaaq paasissutissat suliarineqarnissaannut maalaartoqarnersoq.

Ilisimatusarfiup maalaarut immikkoortortamut qitiusumut suliarinnittussamut ingerlatissavaa.

Ilisimatusarfiup maalaartup (nalunaarsorneqartup) kinaassusaa uppernersissavaa, immaqalu sunik imaqarnersoq, qinnutigineqartoq suunersoq nalornineqarmat.

Ilisimatusarfimmit isumaliutigineqassaaq, immikkoortuussanersoq aallarniutaasumik kinaatsutsimik assigisaannillu uppernarsaasussaq, kingornalu immikkoortoq alla qinnuteqaammik assigisaanillu suliarinnilluni.

Ilisimatusarfiup paasiniassavaa nalunaarsorneqartoq pillugu paasissutissat sumi toqqorterineqarnersut/sumi suliarineqarnersut (aaqqissuussinerit suut, nalunaarsuiffiit, paasissutissanik toqqorsiviit il.il.) – paasissutissanik paasiniaaneq nalilersuinerillu tassunga atorneqassapput.

Ilisimatusarfimmit nalilersorneqassaaq pisinnaatitaaffik qinnutigineqartoq atorneqarsinnaanersoq imaluunniit atuutinngiffissaqarnersoq matumani atorneqarsinnaasumik, ilaatigut tamanna pillugu Ilisimatusarfimmi immikkut maleruagassaqarnersoq.

Pisortat oqartussaqarfiisa immikkut nalilersussavaat paasissutissat oqartussaasutut sulinerup iluaniinnersut.

Ilisimatusarfimmit nalilerneqarpat nalunaarsorneqartup maalaarnera malinneqassanngitsoq, tamatumunnga tunngavilersuutit uppernarsarneqassapput, nalunaarsorneqartullu tamannalu pillugu aalajangiineq tunngavilersuinerlu tigussavaa. Maalaarnissamut ilitsersuut eqqaamallugu. 

Maalaarneq malinneqarpat inunnik paasissutissat suliarinerat unitsinneqassaaq nalunaarsorneqartorlu tamanna pillugu aalajangiinermik ilisimatinneqarluni.

Maluginiaruk maalaarsinnaatitaanermi taamaallaat nalunaarsorneqartoq nammineq pillugu paasissutissat pineqarmata.

Ilisimatusarfiup piffissaliussat eqqumaffigissavai.

Nalunaarsorneqartoq pillugu paasissutissat eqqortut nutartersimasullu suliarineqanerisa qulakkeernissaat periarfissaqartinniarlugu nalunaarsorneqartoq paasissutissat iluarsinissaannut, peernissaannut mattunnissaannullu  pisinnaatitaavoq, § 37-mi piumasaqaatit malinneqartillugit.

Nalinginnaasumik iluarsiinissamut, peersinissamut aamma/imaluunniit mattussinissamut pisinnaatitaaneq pillugu

Piumasaqartoqartillugu pisinnaatitaaffiit atuutilersarput, nalunaarsorneqartumullu namminermut tunngasuussallutik.

Qanorli pisoqarnera apeqqutaatillugu Ilisimatusarfiup misissortussaavaa saaffiginnissutit eqqortuunersut, inuit nalunaarsorneqartumit allaanerusut pineqartillugit, inunnik paasissutissat pillugit inatsimmi § 5 naapertorlugu paasissutissanik akisussaasup qulakkeertussaammagu inunnik paasissutissat paasissutissanik akisussaasup suliarisai eqqortuullutillu nutartersimasuusut.

Qinnuteqaatip qanoq isikkoqarnissaanut piumasaqaateqanngilaq.

Ilisimatusarfiup paasissutissanik akisussaasutut nammineq pisullu tigussaasut tunngavigalugit aalajangissavaa peersisoqassanersoq, iluarsiisoqassanersoq mattussisoqarluniluunniit. Ilisimatusarfiulli maluginiassavaa inatsisit malitsigisaanik iluarseeriaaneq aalajangersimasoq atorneqassanersoq, immikkut ittunik immikkut malueruagassaqarsinnaammat inunnik paasissutissanut inatsimmit salliutinneqartussanik.

Ilisimatusarfiup qinnutigineqartoq piaarnerpaamik isummerfigissavaa (”pisariaqanngitsumik kinguarsaanani”).

Ilisimatusarfiup nalunaarsorneqartup iluarsiinissamik/peersinissamik/mattussinissamik qinnuteqaataata tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit malinneqarnissaanik aalajangiinermini tamanna tunngavilersussavaa maalaarnissamillu ilitsersuuteqarluni. 

§ 37, imm. 2 naapertorlugu immikkut ittumik ilisimatitsisussaatitaaneq

Ilisimatusarfiup namminerisaminik iluarsiitilluni, peersilluni imaluunniit mattussilluni tigusisussaq kinaluunniit paasissutissanik ingerlatitseqqiffigineqarsimasoq ilisimatissavaa paasissutissat iluarsineqarsimanersut, peerneqarlutik imaluunniit naqqinneqarlutik.

§ 37, imm. 2 naapertorlugu ilisimatitsisussaatitaanermit atuutinngitsut

Taamaattoq tamanna atuutinngiffeqarpoq; tigusisussanut ilisimatitsinissaq pisussaaffiunngilaq, paasineqarpat tamanna ajornartoq imaluunniit naapertuutinngitsumik ajornarpallaarluni. 

Iluarsiineq

Nalunaarsorneqartoq qinnuteqarnermigut paasissutissat eqqunngitsut nalorninartulluunniit imaluunniit arlaatigut inatsimmik aalajangersakkamilluunniit akerliusumik suliarineqartut paasineqarpat iluarsiinissamik naammassinninnissamilluunniit pisinnaatitaavoq.

Pisinnaatitaaffiup imarai:

  • Nammineq pilluni paasissutissat eqqunngitsut iluarsinissaat
  • Suliarinerisa siunertaa apeqqutaatillugu paasissutissat naammaginanngitsut naammaginartunngortinnissaat
  • Tamanna pisinnaavoq nalunaarsorneqartup tapertaasumik nalunaajaaneratigut

Paasissutissaq kinaassusersiunngitsumik isigalugu kukkuneqartillugu

Paasissutissaq kinaassusersiunngitsumik isigalugu kukkuneqartillugu naqqinnissaa Ilisimatusarfiup isumagissavaa.

Taamatut pisoqartillugu iluarsiinissamik pisinnaatitaaffik qaqutikkut ajornartorsiutinik pilersitsiffiusarpoq, qarasaasiakkut paasissutissanik akisussaasup nalinginnaasumik paasissutissanik kukkusunik suliaqarnissani soqutigineq ajormagu, soorlu ateq, najugaq il.il.

Paasissutissaq kinaassusersiortumik isigalugu kukkuneqartillugu

Taamatut pisoqarnera annertuumik isumaliutigineqarsinnaavoq. Pisortani oqartussanut tamanna aalajangiisoqassatillugu pingaaruteqarsinnaavoq, tigussaasumillu naliliisoqartariaqarpoq paasissutissaq kinaassusersiortoq kukkusuusoq paasineqartoq iluarsineqassanersoq aalajangerneqassatillugu.

Suliap aalajangersimasup nalilersornerani nalunaarsorneqartoq isumaqataanngippat Ilisimatusarfiup tamanna uppernarsassavaa, kinaassusersiortumillu kukkusumik nalunaaruteqarnerup iluarsinnginneranut tunngavilersuutit ilanngullugit.

Peersineq - § 37

Nalunaarsorneqartoq qinnuteqareernarmigut pilluni inunnik paasissutissat peerneqarnissaannut pisinnaatitaavoq, kukkusuusut nalorninartuusulluunniit paasineqarpat imaluunniit inatsisip malitsigisaanik inatsit aalajangersakkalluunniit unioqqutillugit suliarineqarpata.

Ilisimatusarfilli pisortat oqartussaqarfiattut pisortat sullissineranut inatsimmi assigisaanilu uppernarsaanissamik piumasaqaat peqqutigalugu nalinginnaasumik peersinissamut pisussaaffeqanngilaq.

Ilisimatusarfiup pisortat oqartussaqarfiattut sulinermi ilaani inunnik paasissutissat pineqartut suliarippagit tamanna paasissutissat peerneqannginnissaanut peqqutaassaaq. Aamma immikkut maleruagassaqarsinnaavoq Ilisimatusarfimmut atuuttunik, peersinissamik annertusiisinnaasunik imaluunniit annikillisitsillutik.

Taamaalilluni suliamiit suliamut naliliisoqartuaannassaaq peersinissamik qinnuteqarneq akuerneqarsinnaanersoq, Ilisimatusarfiullu tamatigut aalajangiinini uppernarsaasertassavaa.

Mattussineq - § 37

Nalunaarsorneqartup qinnuteqarnermigut pisinnaatitaaffigaa pilluni inunnik paasissutissat mattunneqarnissaat, paasissutissat eqqunngitsuutut, kukkusuusut nalorninartuusulluunniit paasineqarpat imaluunniit inatsisip malitsigisaanik inatsit aalajangersakkalluunniit unioqqutillugit suliarineqarpata.

Paasissutissanik mattussisoqartillugu paasissutissat katersorneqarsimasut toqqortariinnarneqarsinnaapput, paasissutissalli allatigut suliarineqaqqusaanngillat atorneqarlutilluunniit, ilaatigut ingammik inunnut allamut ingerlateqqinneqarlutik.

Matssussinermili imaanngilaq tamanna inatsitigut piumasaqaatinut allanut sunniuteqassasoq paasissutissat tunniunnissaannut atatillugu, asersuutigalugu pisortat ingerlatsinerannut inatsimmi allagaatinik takunnissinnaatitaanermut pisinnaatitaaffik.

Suleriaaseq 

Ilisimatusarfimmit paasiniarneqassaaq qinnuteqarnermi iluarsiinissaq, peersinissaq mattussinissarluunniit pineqarnersoq.

Qinnuteqaat Ilisimatusarfimmit immikkoortortamut qitiusumut qinnuteqaammik suliaqartussamut ingerlateqqinneqassaaq.

Qinnuteqartup (nalunaarsorneqartup) kinaassusaa Ilisimatusarfiup uppernassassavaa immaqalu qinnuteqaatip imarisaa, suna qinnutigineqarnersoq nalornineqarpat.

Ilisimatusarfimmit isumaliutigineqassaaq immikkoortortaqassanersoq aallarniutaasumik kinaassutsip uppernarsarnissaannik assigisaannillu isumaginnittussamik, kingornalu immikkoortoq alla qinnuteqaammik assigisaannillu suliaqarluni.

Ilisimatusarfimmit paasiniarneqassaaq nalunaarsorneqartoq pillugu qarasaasiami paasissutissat sumi toqqortarineqarnersut/suliarineqarnersut (aaqqissuussinerit suut, nalunarsukkat, qarasaasiakkullu toqqorsiviit il.il.) – qarasaasiakkut paasissutissat paasiniarnerat nalilersuinerillu tassani atukkit.

Ilisimatusarfiup nalilissavaa pisinnaatitaaffik qinnutigineqartoq atorneqassanersoq, imaluunniit tassunga atuutinngitsut ilaat atorneqassanersut, ilaatigut Ilisimatusarfiup suliassaqarfiani tamanna pillugu immikkut maleruagassaqarnersoq.

Pisortat oqartussaqarfiisa immikkut nalilersussavaat paasissutissat oqartussaasutut sulinerup iluaniinnersut.

Ilisimatusarfimmi isumaqartoqarpat nalunaarsorneqartoq paasissutissanik Ilisimatusarfiup suliarisaannik iluarsiinissamut, peersinissamut mattussinissamulluunniit pisinnaatitaanngitsoq tamanna uppernarsaateqassaaq, nalunaarsorneqartorlu tassunga aalajangiiffigineqassaaq kiisalu tunngavilersuiffigineqarluni. Maalaarnissamut ilitsersuut eqqaamallugu.

Paasissutissanik iluarsiinissamut, peersinissamut killiliinissamulluunniit pisinnaatitaaffik atorneqassappat taamaaliornissamut iliuuserisat aallartinneqartariaqarput, nalunaarsorneqartorlu tamanna pillugu aalajangiiffigineqarluni. 

Ilisimatusarfimmit ilisimaarineqarpoq nalunaarsorneqartoq taamaallaat nammineq pilluni paasissutissanik iluarsiisinnaammat, peersilluni killiliilluniluunniit.

Ilisimarusarfiup piffissaliunneqartut eqqumaffigai.

§ 37, imm. 2 naapertorlugu Ilisimatusarfiup ilisimatitsinissamut pisussaatigaaffik eqqumaffigaa, iluarsiinissamik/peersinissamik/mattussinissamik qinnuteqaat malinneqassappat.

Akuersissutip uterteqqinnissaanut pisinnaatitaaffik

Nalunaarsorneqartup qanoq ilisukkulluunniit suliarinninnissamik akuersissutini utertinnissaavaa inunnik paasissutissanut inatsimmi § 38 naapertorlugu.

Ingerlaannartumik aalajangiinernut maalaarnissamut pisinnaatitaaffik

Nalunaarsorneqartup maalaarnermigut aalajangikkat pineqartumut annertuumik inatsisitigut sunniuteqartussat taamaallaallu qarasaasiakkut elektroniusiunik suliarinninneq kisiat tunngavigalugu inuttut atukkat aalajangersimasut nalilersorniarlugit aalajangikkat malittussaavai, inunnik paasissutissanut inatsimmi § 39 naapertorlugu.

Pisinnaatitaaffilli atuutinngilaq aalajangiineq pisimappat isumaqatigiissuteqarnikkut isumaqatigiissuteqarnerulluuniit naammassinissaata ilaatut, nalunaarsorneqartup isumaqatigiissuteqarnissamik isumaqatigiissutigineqartulluunniit naammassinissaanik qinnuteqarnera malinneqarsimappat imaluunniit naleqquttunik iliuuseqartoqarsimalluni nalunaarsorneqartup soqutigisai naapertuuttut illersorniarlugit.

Pisinnaatitaaffik aamma atuutissanngilaq, aalajangiineq inatsimmi tunngaveqarpat nalunaarsorneqartup pissusissamisoortumik soqutigisaasa illersorneqarnissaanut inatsimmi aalajangersagaqarpat.

Nalunaarsorneqartoq pisinnaatitaavoq qarasaasiakkut paasissutissanik akisussaasumit paasitinneqassalluni, aalajangiinermi maleruagassat suut ingerlaannartumik aalajangiinermi siuliani taaneqartuni tunngavigineqarnersut. Taamaattoq nalunaaruteqarnissamut pisussaaffimmi atuutinngitsoqarpoq, taannalu inunnut paasissutissanut inatsimmi § 30-mi sukumiinerusumik sammineqarpoq.

Maalaarnissamut pisinnaatitaaffik

Nalunaarsorneqartoq tamatigut – aamma allaffissornikkut allatigut maalaarnissamut periarfissat imaluunniit eqqartuussivilersuussisinnaaneq kalluanngikkaluarlugit – nakkutilliinermi oqartussaasumut Datatilsynetimut maalaarsinnaavoq, inunnik paasissutissanut inatsimmi § 40 naapertorlugu.

Taamaattumik Ilisimatusarfiup aalajangiinermini tamanna ilisimatitsissutigissallugu eqqumaffigissavaa immaqalu allatigut attumassuteqarfiisigut tamanna maluginiaqqusinnaallugu, assersuutigalugu nittartakkami assigissaannilu nammineq inuunerisamut politikkimini.

 

Ilisimatusarfiup internetikkut kiffartuussiviinik atuinermut internetikkullu pisiniarfimmi pisinermut inuttut namminertut inuuneqarneq pillugu politikki

Aallaqqaasiut

Inuttut namminertut inuuneqarneq pillugu politikkimut matumunnga siunertaavoq paasissutissanik, nittartakkatsinnik atortutsinnillu internetimut tunngasunik allanik atuininnik Ilisimatusarfiup qanoq atuisarneranik suleqatigisartakkattalu qanoq atuisarnerannik nassuiaanissaq.

Ilisimatusarfiup pisussaaffigaa sapinngisamik pitsaanerpaamik paasissutissanik ilinnut tunngasunik illersuinissaq paasissutissallu nittartakkatsinnik pitsaanerpaamik ingerlatsinissamut taamaallaat pisariaqartunik atuinissaq. Aammattaaq Ilisimatusarfik pisussaavoq illit pillutit paasissutissanik illersuinissamut akuerisaanngitsumik takuneqaqqunagit atorneqaqqunagillu. Ilisimatusarfimmi pisinermi Ilisimatusarfiup pisussaaffigaa paasissutissat pisiniarnermik naammassinninnissamut pisariaqartuinnaat katersorlugillu atornissaat taakkualu isumannaatsumik toqqornissaat.

Inuit pillugit paasissutissanik illersuineq pillugu Nunatsinni inatsisiliaq atuuttuartoq Ilisimatusarfimmit eqqortinneqartarpoq. 

Ilisimatusarfimmiut kikkuuppat?

  • Ilisimatusarfik - Grønlands Universitet
  • Manutooq 1
  • 3905 Nuussuaq
  • Postboksi 1061
  • Oqarasuaat: +299 38 56 00
  • E-mail: mail@uni.gl

Nittartagakkamut tunngatillugu aamma inuttut namminertut inuuneqarneq pillugu cookies-illu pillugit politikkinut tunngatillugu Ilisimatusarfimmi attavissaavoq:

  • Per Arnfjord
  • Oqarasuaat +299 38 56 24
  • E-mail: per@uni.gl 

Sullississutitsinnik atuineq

Atuinerit nittartakkatsinnik https://www.uni.gl -imik – quppernernillu taakkununnga attuumassutilinnik, ilaatigut internetikkut pisiniarfimmik https://webshop.uni.gl-imik immaqalu intranetimik -imik – atuininnut tunngavoq. Aammattaaq atuinerit pisininnut, inniminniininnut,  naammagittaalliorninnut imaluunniit oqarasuaatikkut allakkatigulluunniit saaffiginnissutinut assingusunut tunngavoq.

Ilisimatusarfiup paasissutissanik inunnut ataasiakkaanut tunngasunik atuinera suliarinneriaasialu

Ilisimatusarfik inuit pillugit paasissutissanik suliarinninnermut inatsisiliamik atuuttuartumik eqqortitsisarpoq, tamatumunngalu ilaatigut ilaapput Ilisimatusarfik inatsisitigut, eqqartuussivimmi aalajangiinikkut assingusutigulluunniit paasissutissanik uagut pisariaqartitatsinnik tunniussinissamut pisussaaffeqalissagaluarpat tamatuminnga ilinnik paasititsinissaq, taama peqquneqarnerput inatsisinik unioqqutitsinerunngippat.

Ilisimatusarfik illit pillutit paasissutissanik nittartakkatsinni tamanut ammasumik tunniussannik katersuineq ajorpoq. Tamatumunngali tunngatillugu paasitereerusuppatsigit uagutsinnut ilinnullu attuumassuteqanngitsut pisinnaatitaanatik paasissutissanik ilinnut tunngasunik illit uagut nittartakkatsinnut nammineq ilisannik katersuillutillu atuinissaata unitsinnissaanut periarfissaqanngitsugut.

Inuit pillugit paasissutissat attuumassuteqanngitsunut tunniunneqanngisaannarput taamaaliortoqarnissaanik erseqqissumik akuersisimanngikkuit – aamma inuit pillugit paasissutissanik katersuinngisaannarpugut nalunaarsuinermi, pisinermi imaluunniit misissueqqissaarnermi assingusuniluunniit illit pillutit paasissutississimanngikkutsigut. Tamakkununnga tunngatillugu ilaatigut uku pillugit paasissutissat katersorneqartarput: ateq, najugaq, postnormu, e-maili, suiaassuseq, ukiut, soqutigisat il.il.

Inuit pillugit paasissutissat atorneqartarput pisinermik sullissinermilluunniit, paasissutissanik katersuinermut pissutaasunik, naammassinninnissamut. Tamatuma saniatigut paasissutissat atorneqartarput illit pillutit nittartakkatsinnillu atuisartunik allanik ilisimasaqarnerulernissamut.

Illit pillutit paasissutissat toqqortarpavut qarasaasiani killilimmik iserfigineqarsinnaasuni inini nakkutigineqartuni inissinneqarsimasuni – isumannaallisaassutivullu ingerlaavartumik misissorneqartarput aalajangiiffigiumallugu atuisut pillugit paasissutissaativut naammaginartumik atorneqarnersut illillu atuisutut pisinnaatitaaffitit suli innimigineqarnersut. Internetikkulli paasissutissanik nuussinerup isumannaassusia 100%-imik qulakkeerneqarsinnaanngilaq, tamatumalu kinguneranik paasissutissat akuerisaanngitsumik iserfiginiaratarneqarsinnaapput paasissutissat elektroniskimik nassiunneqarlutillu toqqorsimatinneqaraangata. Taamaalillutit illit pillutit paasissutissanik tunniussinerit illit nammineq akisussaaffigivat.

Ilisimatinneqarusukkuit illit pillutit paasissutissat suut Ilisimatusarfiup toqqorsimanerai uagutsinnut saaffiginnissinnaavutit. Paasissutissat ilinnut tunngasut eqqortuunnginnerat ilumuunnginneralluunniit paasinarsippat pisinnaatitaavutit taakkua naqqinneqarnissaannik, peerneqarnissaannik atorunnaarsinneqarnissaannilluunniit piumasaqarnissamut. Illit pillutit paasissutissanik atuisoqarnera qaqugukkulluunniit maalaarutigisinnaavat. Aamma akuersissutit qaqugukkulluunniit tunuartissinnaavat. Paasissutissanik ilinnut tunngasunik atueriaatsip naammagittaalliutiginissaanut periarfissaqarputit. Naammagittaalliut Datatilsynet-mut nassiunneqassaaq.

Cookies-inik atuineq

Ilisimatusarfiup nittartagaanik sapinngisamik pitsaanerpaamik atuisoqarnissaa qulakkeerniarlugu Ilisimatusarfik cookie-mik Google Analytics-imik, nittartakkamik qanoq atuisoqarneranik paasissutissanik suliarinnittartumik, atuivoq. Google Analytics-ip paasissutissanik atueriaasianik paasisaqarnerujumaguit matumani innersuussutigineqarpoq Google Analytics-ip nammineq inuttut namminertut inuuneqarneq pillugu politikkia (qallunaatut)

Cookies-it pillugit politikkerput tamaat uani atuarsinnaavat.

Nittartakkanut allanut linkit 

uni.gl-imi nittartakkanut allanut – ilaatigut inoqatinut attaveqaatinut soorlu Facebook-imut, YouTube-imut, Twitter-imut, Linkedin-imut il.il. – linkit nanineqarsinnaapput. Linkinik nittartakkatta avataaniittunik atuinermi eqqumaffigissavat taakkunani Ilisimatusarfiup inuttut namminertut inuuneqarneq pillugu politikkia cookies-illu pillugit politikkia atuutinngimmata, taamaattumillu nittartakkat taakkua inuttut namminertut inuuneqarneq pillugu politikkerisaat cookies-illu pillugit politikkerisaat innersuussutigineqarput, kajumissaarpatsigillu taakku atuaqqullugit.

Nittartakkap matuma internetikkut pisiniarfiani pisiaqarnermi

Nittartakkatta pisiniarfittaani pisiniarnermi paasissutissanik – pisinivit naammassineqarnissaanut taamaallaat atorneqartussanik – tunniussisarputit, paasissutissallu toqqorneqarlutilluunniit ingerlateqqinneqartarput taamaallaat nuussisoqarnissaa qulakkeerniarlugu. Taamatut pisinermut tunngatillugu inuit pillugit paasissutissat pisavut attuumassuteqanngitsunut tunniunneq ajorpavut. Ilisimatusarfilli inatsisitigut eqqartuussivitsigulluunniit aalajangiinikkut pisussaalersinnaavoq paasissutissanik tamakkuninnga ingerlatitseqqiinissamut.

Nalunaarummik matuminnga cookies-inulluunniit politikkimik allannguineq

Nalunaarummik matuminnga allannguinissamut immitsinnut pisinnaatippugut. Nalunaarutitsinnut imaluunniit Cookies-it pillugit politikkitsinnut tunngatillugu oqaasissaqaruit uagutsinnut saaffiginniinnarina.

Ilisimatusarfiup pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsineq imaluunniit inuit inuunerannik navianartorsiortitsineq assigisaanillluunniit

Nalunaarutit, atuinerit ilisarnaatillu il.il. piginnittussaatitaasunit illersugaasinnaapput, taakkuninngalu nittartakkatsinni atuineq pisinnaatitaaffinnik taakkuninnga atorunnaarsitsinerunngilaq piginnittussaatitaasulluunniit suliaminik siammarterinissamik akuerinninneranut ersiutaanani. Taamatut assingusumilluunniit pisoqartillugu Ilisimatusarfiup illit pillutit paasissutissanik, Ilisimatusarfiup nittartagaq aqqutigalugu pisimasaanik illilluunniit nittartagaq aqqutigalugu tunniussannik, tunniussinissaq pisariaqartutut nalilersinnaavaa.

Taamatuttaaq Ilisimatusarfik eqqortumik piginnaaniligaalluni inuit inuunerinik illersuiniarluni imaluunniit eqqissisimasoqarsinnaaqqullugu toqqissisimasoqarsinnaaqqullugulu paasissutissanik tunniussisinnaavoq.