Meeqqat, Inuusuttut Avatangiisaallu pillugit Ilisimatusarfik
Pillugu
Ilisimatusarfimmi Meeqqat, Inuusuttut Avatangiisaallu pillugit Ilisimatusarfik meeqqanut inuusuttunullu suliassaqarfiup iluani ilisimasat ilisimatuutullu misissuinerit qitiutinneqarnissaannik aallarniisuuvoq. Ilisimatusarfik sammisanik assigiinngitsut pillugit ilisimatusarnermut avatangiiseqartitsissaaq, ilisimatusarnermilu siunertarineqarpoq 2000-ikkunni kalaallit meerartaasa, inuusuttortaasa ilaqutariillu unammillernartitaat arlariiaat paasineqarnissaat, misissoqqissaarneqarnissaat aamma pitsanngorsarneqarnissaat.
Meeqqat, inuusuttut ilaqutariillu atugarisaat ineriartornerallu ilisimatusarfigineqarnissaat Kalaallit Nunaannut pingaaruteqarpoq, tassanimi kulturikkut, inuit inooqatigiinneranni aningaasaqarnikkullu pissutsit qitiusumik inissisimaffeqarput. Sammisat assersuutigalugu inissiisarnermut, ilinniagaqarnermut, peqqinnissamut, kulturimut, kinaassutsimut, inuiaqatigiinni aningaasaqarnikkut inissisimaffinnik assigiinngissuseq kiisalu meeqqat inuusuttullu inuuniarnerminni atugaanni pissutsit qanoq sunniuteqartarneri pillugit ilisimatusarfimmi sulinermi ukkatarineqassapput.
Sumut?
Ilisimatusarnerup naleqquttuunissaa sulianullu atatillugu iluaqutaanissaa qulakkeerumallugit nunatsinni inuinnarni inuiaqatigiinnik aamma suliniaqatigiiffinnik nukittuumik suleqateqalertoqarnissaq ilisimatusarfiup pingaarnertut anguniarpaa. Ilisimatusarfiup pingaarutilittut atuuffeqarnissaa, puigorneqaannartussaanngitsunillu ilisimatusarnikkut tapiissuteqarnissaa takorluugaavoq - nunatsinni meeqqanik, inuusuttunik ilaqutariinnillu ikiuisussatut ilusilersorneqarsimasoq. Tamassumunnga aamma ilaavoq politikkinik iliuusissanillu nunatsinni meeqqaanut, inuusuttunut ilaqutariinnullu iluaqutaasussanik ilusilersuinermut inernerit atorneqarsinnaasunngortinniarlugit ilisimatusarfiup silarsuaata aamma aalajangiisartut akornanni ataqatigiissilertoqarnissaa.
Nunanik tamalaanik suleqateqarnittaaq ilisimatusarfiup suliaani pingaarutilittut inissisimavoq. Naleqqiussisinnaanerput annertusarniarlugu naalagaaffimmilu ilisimatusarnermut nunanit allaneersut immikkut ilisimasaat ilanngukkumallugit ilisimasat aamma misilittakkat pillugit nunarsuaq tamakkerlugu immikkut ilisimatusarsimasunik atorfeqarfinnillu avitseqateqarnissarput ujartortassavarput. Suliani assigiinngitsuni ilisimatusarnikkut, suleqateqarnikkut ilisimasanillu avitseqateqarnikkut Kalaallit Nunaanni pitsaasumik allannguisoqarnissaanut, meeqqat, inuusuttut ilaqutariillu pitsaasumik inuuneqarnissaasa nukittorsarneqarnissaanut ilisimatusarfik aallarniisartussatut pimoorussissaaq. Taamaasilluni Kalaallit Nunaanni kinguaariit tulliuttut inuulluarnissaat atugarissaarnissaallu siuarsarniarlugu ilisimatusarfik anguniakkanik pingaartitsinerminik malunnartitsivoq.
I podcasten "Forskerne fortæller" fra Aarhus Universitetsforlag udfoldes hvordan grønlandske børn oplever deres anbringelse - i afsnittet "Anbragt langt hjemmefra".
Isumaginninnikkut Ataatsimeersuarneq III-mi sammisaq tassaassaaq Social relations and welfare work in the Arctic (08 - 09 oktobari 2025)
Reflections on Self, Race, Places, and Connections: An Exchange Journey Through Nuuk, Greenland, by Dorothea L. Ivey, PhD, MSW, MPA
Forskningsprojekt i samarbejde mellem Ilisimatusarfik, PI/SPS, VIA og UCSYD i 2023-2025.
Læs kronik i Sermitsiaq (bag betalingsmur).
Næste møde afholdes 16. september på Ilisimatusarfik.
Børn har ret til beskyttelse jævnfør FN's Konvention om Barnets Rettigheder (Børnekonventionen) - det gælder også for det digitale liv, der er så integreret en del af de unges eksistens i dag.
Sofie Thomassen, ulluinnarni isumaginninnermut siunnersortitut ilinniartuusoq, oktobarimi 2023 University of Southern Mainemut tikeraarnissaminut aggersarneqarpoq, taakani ilaatigut oqallitsitsinermi / webinarimi peqataasimavoq.
Oqallitsitsinermi, angalanera tamakkerlugu, sammisat tassaasimapput paarlaateqatigiittarneq aamma ilisimasanik avitseqatigiittarneq isumaginninnermullu siunnersortitut sulinermut tunngasunik tamanik sammiveqartinneqarsimapput.
Isumaginninnikkut Ataatsimeersuarneq II-mi Meeqqat, Inuusuttut Avatangiisaallu pillugit Ilisimatusarfik ilisaritinneqarmat peqataasorpassuaqarlunilu soqutiginnittorpassuaqarpoq.
Ilisaritinneqarnerani inersuarmi peqataasorpassuaqarpoq, pisullu alutornarnersaat tassaavoq ilisimatusaatigalugu suliassatut siunnersuutit 71-it tusarnaartunit nassiunneqarmata. Siunnersuutit taakkua isumassarsiat torrallutillu assigiinngisitaartuunerat ersersippaat, siunnersuutit suliassaqarfinnut soorlu peqqinnissamut, ilinniartitaanermut, sulinermut allarpassuarnullu attuumassuteqarput. Isumaginninnermut suliassaqarfiup iluani aqqutissanik aamma aqqutissiuisunik nutaanik aaqqiissuteqartoqarnissaanik annertuumik kissaateqartoqarnera erserpoq.
MIPI rapporter fra 2004 til 2012
År 2000 blev udråbt til børnenes år i Grønland, og i den forbindelse blev der i juni 2000 afholdt en konference - Nye Veje - i Sisimiut. Temaet for konferencen var "Nye veje i omsorgen for børn og unge", og det var på denne konference, at de første tanker om det, der senere skulle blive til MIPI opstod.
I starten af 2001 blev der udarbejdet en projektbeskrivelse, og medio 2001 blev der ansat en projektkoordinator. Den 1. januar 2004 trådte loven i kraft, og Grønland fik for første gang lovmæssigt set et videnscenter - MIPI - hvis eneste fokus var at samle og videreformidle viden om børn og unge her i landet.
I de 8 år MIPI formelt eksisterede skete der rigtigt meget på børne- og ungeområdet, både politisk set, men lige så vigtigt også i civilsamfundet.
FACEBOOK
LINKEDIN
Assiliuk - linki
