Maannakkut pisoq

2019-imi upernaakkut Ilisimatusarfimmi Ilinniarnermut Institutti nuna tamakkerlugu meeqqerivinni, atuartuni minnerni atuartullu ornittagaanni ilinniagallit akornanni, qarasaasiakkut apeqqutinik akiuilluni immersuisitsinikkut misissuisitsissaaq. Ilinniagallit meeqqerivinni meeqqat atuartunilu minnerni Kammagiittamik suliniuteqarnermi misilittakkat immikkut qitiutillugit, inuttut inooqataanermi piginnaasanik pitsaasumillu ataatsimoortarnermik siuarsaanermi periusaat pillugit ilisimasatigut tunniusseqataanissaq, misissuinerup siunertaraa. Kammagiitta suliniutaavoq, meeqqat ataatsimoornerisa nukittorsarnissaannut nikassaanerullu pitsaaliornissaanut perorsaanermi sakkussanik arlalinnik imalik. Suliniut nuna tamakkerlugu meeqqerivinni, atuartut ornittagaanni atuarfinnilu 2011-imiilli atorneqarpoq. Aningaasaateqarfiit Mary Fonden, LEGO Fonden, Meeqqat Ikiortigit/Red Barnet, kommunit, KANUKOKA Naalakkersuisullu nunatsinni Nikassaanata- Kammagiitta qulequtsiullugu suliniummik piviusunngortitsinermut tunuliaqutaapput.

Apeqqutinik akiuilluni immersugassaq, suliffeqarfiit, ilinniagallit Kammagiitta pillugu misilittagaannik, meeqqerivinni, atuartuni minnerni atuartullu ornittagaanni meeqqat akornanni pitsaasumik ataatsimoortarnermik siuarsaanermik suliaqarnermut tunngatillugu, apeqqutinik imaqarpoq. Naggataagut suliffeqarfinni pineqartuni inuunerissutsimut nikassaanermullu tunngasut apeqqutigineqarput.

Misissuineq ilinniagallit meeqqat ataatsimoornerannik siuarsaallutik suliaannut pingaarutilimmik ilisimanninnissamut periarfissiivoq, taamaalillunilu siunissami nikassaasarnerup pitsaaliorneqarnissaanut meeqqallu meeqqerivinniittut, atuartut atuartullu ornittagaanniittut inuunerissuunissaannut ilisimasanik pingaarutilinnik iluaqutaasussanik tunniussaqarsinnaalluni.

Misissuineq maajimiit juunimut 2019 ingerlanneqassaaq. Misissuineq nuna tamakkerlugu meeqqerivinni, atuarfinni atuareernerullu kingorna paaqqinniffinni tamani (katillugit inuit 400-it) akornanni ingerlanneqassaaq. Ilisimatusarfimmi Ilinniarnermut Instituttimi ph.d.-nngorniaq Cecilia Petrine Molander Pedersen suliniummut akisussaasuuvoq.

Misissuinermi akisussaassuseqartumik ilisimatusarneq pillugu universitetip maleruagassiai malittarineqarput Paasissutissanillu inunnut tunngasunik nakkutilliivimmut nalunaarutigineqarluni. Akissutit tamarmik allanut isertuunneqassapput misissuinermilu peqataasut tamarmik kinaassusaasa tamakkiisumik isertuunneqarnissaat qulakkeerneqassaaq. Misissuinerup inerneri eqimattanngorlugit misissoqqissaarneqassapput taamaalillutillu ilinniagallit misissuiffiusulluunniit ilisarineqarsinnaassanngillat. Paasissutissat inatsisit atuuttut naapertorlugit toqqortarineqassapput inunnullu ataasiakkaanut tunngatillugu paasissutissat pillugit maleruagassat nutaat (GDPR) eqquutsinneqassallutik. Peqataanissaq soorunami nammineq piumassutsimik tunngaveqarpoq sukkulluunniillu misissuinermit peqataajunnaartoqarsinnaavoq. Misissuineq pillugu paasissutissanik annertunerusunik pissarserusukkuit imal. kingusinnerusukkut misissuinermi peqataajumajunnaassaguit paasissutissiissutitillu suujunnaarsinniarlugit, ataaniittumut saaffiginnissinnaavutit.

Misissuinerup inerneri nunarsuaq tamakkerlugu ilisimatusarnermi atuagassiatigut kiisalu ph.d.-nngorniutip saqqummiunneqarnerani illersorneqarneranilu tamanut saqqummiunneqassapput.

Apeqqutinik akiuilluni immersuinikkut misissuineq Ilisimatusarfimmi Ilinniarnermut Institutti, Aarhusillu Universitetiani Ilinniartitaanermut perorsaanermullu instituttimi ph.d.-nngorniummut atatillugu suliniummut ilaapput.

Nunatsinni meeqqat akornanni sianissutsip, peqqissutsip inuunerissutsillu siuarsarnissaasa politikkikkut sulinermilu ersersinnissaat, Ph.d.-nngorniummi pingaarnertut siunertaavoq. Nuna tamakkerlugu kommuninilu suli atualinngitsunut atuartunullu politikkit iliuusissatullu siunniussat, misissueqqissaarnikkut meeqqat sianissutsikkut peqqissusaasa inuunerissusaasalu siuarsarnissaasa, politikkikkut qanoq pingaartinneqarnerat apeqquserneqarnerallu paasiniarneqassaaq. Meeqqat inuunerissuunissaat anguniarlugu iliuuserisap politikkikkut pingaarnersiukkap, qanoq ililluni atuutsinneqarnera, ilinniagallit meeqqat ataatsimoortarnerisa nuna tamakkerlugu Kammagiitta aqqutigalugu siuarsarneqarneranut atatillugu misilittagaannik, misissuinikkut ersersinneqassaaq. Meeqqerivinni atuarfinnilu ilinniagallit akornanni maluginiakkat, apersuinikkut apeqqutinillu akiuilluni immersuisitsilluni misissuinikkut, ilinniagallit akuliunnermik ilisimasaqarnerat, periusaat ilikkagaallu kiisalu saaffigisanut sunniutaasutut misigisaat misissorneqassapput.

Misissuineq periutsip pitsanngorsarnissaanut siunissamilu meeqqat akornanni inuunerissuunermik sianissutsikkullu peqqissuunermik siuarsaanerup nukittorsarnissaa anguniarlugu suliap ingerlaqqinnissaanut tunngaviliissaaq.

Suliniut 2014-imi aallartinneqarpoq 2020-illu aallartisimalernerani naammassinissaa naatsorsuutigineqarluni.

Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfik, Ilisimatusarfik, Aarhusip Universitetia aningaasaateqarfillu Mary Fonden Ilisimatusarnikkut suliniummut aningaasaliisuupput.